maanantai 11. huhtikuuta 2011

Netteilyä

Joka paikkaan sitä pitä turpansa tunkea :)
Aikaa onkin kulunut viime päivityksestä. On ollut liikaa ohjelmaa, eikä omaa konetta niin tuntuu olevan jotenkin hankalaa..Mutta koitan ostaa uuden koneen tällä viikolla, niin pääsen taas kirjoittamaan kunnolla.

Kävin vielä viime torstaina Silvanin kanssa maastossa, ja voi että kun jokainen maahan pudonnut oksa oli vaarallinen. Ja ihan vaan muillekin tiedoksi, etä siellä Schilden yhden metsäpolun varrella asustavat kaksi shetlanninponia ovat hyvin vaarallisia, ne syövät hevosia.. (Kuulin Silvanilta..)

Perjantaina sitten tulin Suomeen ja pitihän minun samantien päästä tallille, tosin vaan pikavisiitille mutta kumminkin. Kuulin, että Nette oli harrastanut karkuun juoksemista tarhassa ja varauduinkin siihen, mutta mitä vielä, ponimus tuli juosten portille vastaan! On se vaa ihana. Sinä sitten seistä möllötin kumma virne naamalla 20 minuuttia ja rapsuttelin Netteä. En ehtinyt perjantaina sen kummempaa, vaan lähdin sitten kotiin päin. Seuraavana päivänä kuulin, että oli tarha hajonnut Neten käsittelyssä minun lähdettyäni, tallinomistajan mukaan oli minun vika, kun kävin hevosta villitsemässä?! :D Olisihan se ihan kiva, jos se hepo minun näkemisestä niin innostuu! :)

Lauantaina jouduinkin sitten töihin. Kahden kuukauden tauko kunnon ratsastamisesta ja jo huutaa sisäreidet Hoosiannaa! Tuntui siltä, niin kuin en osaisi enää ratsastaa ollenkaan, mutta kyllä se sitten lopulta meni ihan hyvin. Vain yhden kunnon pukin pääsin kokemaan ja sekin oli ihan omaa syytäni, kun ei jalat pysyneet oikeassa paikassa. Ja tuo neiti kyllä muistuttaa samantien jos tulee virheitä, rehellinen hevonen.
Ai miten niin utelias?
Netteä on käynyt ratsuttaja välillä ratsastamassa sillä aikaa kun minä olin pois ja kyllä sen huomasi. Oli edistystä tapahtunut. Käsittely muuten onkin ottanut takapakkia, kun ei kukaan tee muuta kun ratsastaa. Saatiin taas keskustella ihan vaan muutaman (?) kerran siitä, miten siellä narun päässä taas liikuttiinkaan..

Lauantaina tehtiin siis ihan perusratsastusta kentällä, sunnuntaina käytiiin käpyttelemässä ilman satulaa. Ja tottakai, ettei totuus pääse unohtumaan, niin tuli sieltä se pieni pystyyn hyppääminenkin, kun muut hevoset tarhassa pelästyivät, niin pitihän Netenkin sitten..Yleensä kun olen käynyt ratsastamassa käyntimaastoja ilman satulaa, on allani rento ja rauhallinen otus. Nyt sen tilalle oli ilmestynyt päätänsä heittelevä ja pinkeä hepo. Ehkä sillä on vaan liikaa virtaa tai sitten oli vaan pitkästä aikaa outoa vaan kävellä rauhassa, vaikea sanoa. Katsotaan helpottuuko tilanne näiden kahden viikon aikana.
Tänään päästinkin Nepsukan juoksemaan kentälle irti, että sai päästellä paineita. Maastot kun ei nyt oikein ole hyvässä kunnossa ja tarha on kunnon remuamiseen liian pieni. Katselin siinä sitten kentän keskellä, kun Nette juoksee ympäri kenttää niin lujaa kun jaloista lähtee. On se vaan hieno eläin. :)

Keskiviikkona on seuraava hevostelupäivä, ja silloin toivottavasti minulla on jo uusi konekin, niin pääsisin kirjoittamaan kunnolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)