maanantai 16. huhtikuuta 2012

Johan nyt on markkinat!

päätön hevoinen
Tein testin.
Lähdin tänään sillä mielellä kentälle ratsastamaan, että nyt tehdään oikeasti jotain eikä vaan laiskotella. Olin myös vakaasti päättänyt, että tänään huomautan Netteä joka ikinen kerta, kun se meinaa jäädä haahuilemaan. Toisin sanoen, olin myös vakaasti päättänyt, että tänää en vain matkusta.

Minun perisyntinihän on se, että kun menen kentälle en saa siellä aikaiseksi yhtään mitää. Koska minusta se on vähän tyhmää ja Netestä se on ehkä vielä vähän tyhmempää, kun kierretään kenttää ympäri päämäärättömästi. Mutta koska Netellä koitti nyt uudet ajat (ja minulla myös) oli pakko alkaa paiskia hommia.

Hassuahan tässä on se, että kun nyt olin kerran päättänyt, että tänään emme vaan laahusta ympäri kenttää ja olin tosiaan valmistautunut antamaan merkkejä koko ajan, ettei vauhti vaan hiivu, niin mitä tekee Nette? - Paahtaa menemään kuin viimistä päivää.

Käynnissä ei ollut mitään tahti ongelmia, vaan mentiin hyvin eteenpäin koko ajan. Ravissa nyt piti molempiin suuntiin, ensin juosta kirahvina ja vähän olla kiukku, mutta sekin meni aika sukkelasti ohi. Jonka jälkeen neiti tarjosikin itse laukkaa. Mikähän siihen on mennyt?

Kokeilin tänään myös, miten ratsastustunneilla saamani opit tehoavat Netteen. Kokeilin sitä pelkällä lonkalla liikkeelle lähtöä ja sain sen onnistumaan kaksi kertaa vasemmalla. Oikealla en ollenkaan ja Nette vaan aina välillä käänsi päänsä oikean jalkani viereen ja katsoi hyvin kysyvällä ilmeellä, että "mikä juttu tää ny on?".  Meinasi siinä alkaa itseänikin naurattaa, kun ähisen ja yritän löytää juuri sitä oikeaa liikettä lonkalle, enkä vaan onnistunut siinä.
Kokeilin myös kuinka suora ja epäsuora ohjasote vaikuttavat ja kuinka ollakaan ne toimivat hienosti. Olenhan minä paljonkin käyttänyt suoraa ohjasotetta Neten kanssa, mutta en ihan tässä muodossa. Pakko oli tietenkin kokeilla myös sitä, että koko jalka lonkasta asti on liikkeessä mukana, jonka avulla sain Neten todella hienosti menemään sivulle ja pysymään muutaman kerran jopa täysin suorana.
"Hiiop"
Lopuksi ravailtiin vielä hetki, jonka jälkeen tulin alas ja otin Neteltä kamat pois. Lähdin juoksemaan ja Nette juoksi perässä. Tehtiin vähän venyttelyitä ja sitten olikin neidin aika piehtaroida. Näen aika harvoin, että Nette piehtaroi, joten mielenkiinnolla odotin, kuinka pallon käy.. Ja pääsihän se selän kautta ympäri.
Yllätysmomentti oli se, kun suoraan makuultaan Nette nousi ensin ylös ja siitä sitten kynttiläksi kahdelle jalalle. Yleensä kun nään sen tekemässä tätä "temppua" niin se uhoaa. Nyt se oli kuitenkin enemmän pomppu ilosta ja sitä seurasi pieni laukkakierros, jonka jälkeen se tuli rauhallisena takaisin minun luokseni.

Yksi asia minua kuitenkin hieman taas häiritsee. Heti kun oli taas aurinkoinen päivä, niin Nette aloitti pään nykimisen. Eli sitä tahatonta vispausta, josta olen tänne aiemminkin kirjoittanut.
Ääh, toivon todella että se ei ole mitään vakavaa.

P.S Meinasi itseltä loppua kunto jo tuon lyhyen ratsastuksen aikana. Yli viikon kestänyt flunssa on tehnyt tehtävänsä. Olisi kiva olla jo terve!
P.P.S Miksi kukaan haluaa järjestää/osallistua tähän kisaan? Minun ymmärrykseni ei kertakaikkiaan riitä.

7 kommenttia:

  1. Jee, hyvä Suvi! Mulla hyvin samanlainen kokemus tänään, että kun kipusi selkään päättäväisenä ja valmiina tarvittaessa pistämään kovan kovaa vastaan, niin homma sujuikin tosi miellyttävästi ja hyvässä hengessä - paras ratsastuskerta pitkään aikaan :) Mielen voima on kyllä melkoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä me!
      Viimeinen kimmoke tähän testiin oli sinun eilinen postauksesi, että kiitosta vaan. :)

      Mielen voima on kyllä aika mieletön, sitä on tullut nyt reenattua tässä muutenkin, kun olin siellä Syvärisen Katrin henkisessä valmennuksessa. On se kyllä käsittämätöntä meininkiä.

      Poista
  2. Ihanaa, että onnistuin kirjoittamaan sellaista, joka toimi myönteisenä kimmokkeena :)

    Mulla on huomenna henkilökohtainen valmennus Katrin kanssa – olen kovin toiveikas, toivottavasti en liian toiveikas :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äää, tsemppiä! :)
      Aika paljon se on varmasti omasta itsestä kiinni, että miten sen ottaa vastaan ja kuinka paljon se auttaa. :)

      Luento, jolla minä olin, oli ainakin todella mielenkiintoinen. Tiivistelmä löytyy tuolta kevään kurssien sivuilta, jos et vielä ole lukenut.. :)

      Poista
    2. Olin kans kuuntelemassa Katrin luennon maaliskuussa, sieltä tähän oljenkorteen keksinkin tarttua. Oon vähän skeptikko, mutta tuntuu, että nyt on syytä kääntää kaikki kivet ja metsästää esiin se jemmaan mennyt itseluottamus ja -varmuus :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Käynyt mielessä, mutta ei oikein oireet kuitenkaan täsmää.
      Ellei puhuta jostain niin lievästä että ilmenee vain keväisin.

      Itse alan kallistua b2 vitamiinin puutokseen, koska se aiheuttaa valonarkuutta, eli samankaltaisia oireita kuin headshaking.
      Olen syöttänyt sille b-vitaminiinia karvanvaihdon takia, mutta kun tarkastin niin tämä aina ei sisältänytkään b2 vitamiinia, joten nyt pitää vaihtaa vitamiini.

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)