tiistai 10. huhtikuuta 2012

Olipa kerran hormoonihirviö..

"Pojat hei, mä oon täällä!!"
Lähdin töiden jälkeen käymään tallilla, oli pakko mennä katsomaan miten Nette jakselee.
Ja se tosiaan jakseli, kun hain sitä tarhasta sain ensimmäiset maistiaiset päivän tarjonnasta: Reitti Neten tarhalta talliin kulkee kahden oriaitauksen välistä. Yleensä toinen ori on korvat luimussa aidalla notkumassa ja juoksee meidän perässä sen aikaa, kun me sen vierellä kävellään. Nette on tämän takia aina hieman varuillaan tuossa kohdassa, mutta yleensä se luottaa siihen, että minä pidän sen pahan oripojan kaukana, että arvon neiti saa tallustaa rauhassa.
No tänään ori alkoikin mylviä ja Nette esitti hienoja liikkeitä siinä, tässä vaiheessa syytin vielä tuulta koska se oli todella kova.

Olin väärässä. Talliin päästyämme aloitin harjausoperaation ja mitä minulle selvisikään.. Netellä on kiima ja tuntuukin olevan oiken pahimman laatuinen.
Se oli ihan pöhelö karsinassakin, pomppi ties minne ja pelästyi kaikkea. Tuulen (meinasin lentää ilmaan) ja kiiman takia päätin, että päästänkin Neten kentälle irti jos se vaikka haluaisi vähän irrotella.

Niinpä suoritin harjailut loppuun, etusiin jännesuojat ja popot jalkaan, ja sitten lähdettiin kentälle. Kenttä alkaa olla jo ihan hyvässä kunnossa, joissan kohdissa on vähän lunta ja vettä, mutta muuten ok, otin Neteltä riimun pois ja päästin sen menemään. Sillä ei kuitenkaan ollut kiire minnekään ja ainoa asia joka sitä kiinnosti olivat paskakasat joita oli kiitettävä määrä kentällä. Niitä siis piti nuuskia pitkän kaavan mukaan ja eräs tietty kasa kiinnosti enemmän kuin muut ja sitten (voi hyvä luoja) se kiimahirviö pissasi tämän kasan päälle, tiedä sitten kenen herran jätökset siinä olivat..



"Pojan kakkaa, pakko pissata JUURI tähän.."

Siinä vaiheessa aloin tajuamaan, että nyt ollaan pahasti hormoonien vallassa. Tyhmänä kuitenkin ajattelin että ei se mitään meinaa ja pyysin Neidiltä hieman vauhdikkaampaa askellajia. Ensin Nette ravaili sellaista  kummallista tökstöks ravia ympäriinsä, eikä meinannut millään tajuta, että nyt sai liikkua. Kunnes sitten ihanaiset oripojat alalaitumilla alkoivat huudella ja hormoonihirviön polla meni aivan sekaisin.
Siitä alkoikin sitten sen päiväinen ralli, Nette pukittelee harvoin ja jos se pukittelee ne ovat yleensä suhteellisen pieniä pukkeja. Tänään nähtiin kuitenkin aivan uudenlaiset liikkeet; takapää nousi niin, että hevonen oli kynttilänä takapää ilmassa. Ainoa mitä tein oli, että kiitin luojaani siitä että päätin irtojuoksuttaa hevosen, enkä istunut sen selässä.

Vauhtia oli enemmän kuin tarpeeksi, hirnunnan volyymi rikkoi varmasti joitain desibelimääräyksiä ja pomppuja esitettiin. Jossain vaiheessa alkoi hippasen pelottaa, että Nette aikoo hypätä kentän aitojen yli ja karata haareminsa kanssa auringonlaskuun. Siispä otin ponin kiinni ja sitten hengiteltiin hetki.

Kävi hieman sääliksi toista, kun se oli niin hämmentynyt. Minkäs teet kun luonto kutsuu ja tyhmä ihminen ei ymmärrä sitä.
Käveltiin hetki ja harjoiteltiin hieman kuuntelemista vaikka niitä mielenkiintoisia tekijöitä olikin ympärillä, ja pään sisällä. Kun Nette palasi takaisin tähän maailmaan lähdimme sisään. Matkalla piti tietenkin vielä pelästyä verisesti jotain, en itse tiedä että mitä..
tuulitukka

Pesin vielä Neten takajalat ja takapään, kun sitä kiimapissaa tuntui olevan joka puolella. Itse en henkilökohtaisesti pidä sen hajusta.. Tai no, kuka siitä nyt tykkäisi.
Vielä nopea harjaus ja neiti näpsä takaisin tarhaan, orin ohi päästiin pienemmillä liikkeillä ja tarhaan Nette jäi tyytyväisenä mussuttamaan heiniä, kun minä lähdin siivoamaan jälkiä ennen kotiin lähtöä.

Olipa taas kyllä aika kullannut muistot, en muistanut minkälainen viripää Nette on kun sillä on kiima. Tosin raukka tuntuu olevan itsekin hieman hämmentynyt tuntemuksistaan. Onneksi kiimoja on niin harvoin, eikä se talvella näytä niitä vaikka oreja tallista löytyykin enemmän kuin yksi.
Huoh, ehkä se olisi viikonloppuun mennessä jo mennyt ohi..
"Jaa, oliko sulla siellä jotain syötävää?"

4 kommenttia:

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)