lauantai 19. toukokuuta 2012

Neten kotiutumista

Nette on asunut nyt kaksi yötä uudessa kodissa. Torstaina kun tallilta lähdin se oli vielä aika rauhallinen. Eilen kun tallille menin, niin se tuli korvat hörössä vastaan. Taisi olla iloinen, kun tuttu naama näkyi vieraiden joukossa..

Lähdettiin tekemään pieni käyntilenkki maastakäsin, koska haluan heti alkaa tutustuttaa Netteä uusiin maastoihin. Neten uusi tarhakaveri Otto, vaan leimaantuikin sitten ihan huolella heti kerrasta ja sen päiväinen huutelu alkoi heti, kun Nette tarhasta lähti.
Nette keräsi tästä itseensä vielä vähän lisää kierroksia ja lähdettiin matkaan steppailevan ja hieman ylöspäin hakeutuvan hevosen kanssa.

Muutaman sadan metrin kuluttua, Nette rauhottui vähän. Edelleen se steppaili ja juoksi eteenpäin, mutta ilokseni oli sen verran kuulolla, että ei ei riuhtonut itseään liiaksi mihinkään suuntaan.
Kun oltiiin hetki kävelty, niin se rauhottui lisää ja loppumatka meni rauhallisesti. Kunnes olimme taas näköetäisyydellä tallista ja Otto aloitti sen päiväisen huutamisen.

Annoin Netelle vielä ruoan/vitamiinit ja sitten takaisin tarhaan. Johon mentiinkin aikamoista juoksua, ilmeisesti se on kuitenkin onnistunut saamaan sätkyn langoista, kun niitä se tuntui vielä tänäänkin pelkäävän, raukka.

Tänään oli suunnitelmissa samanlainen lenkki. Menin aamusta tallille ja käytiin ensin laittamassa pari laidunta kuntoon ja sitten vielä purettiiin pihasta yksi tarha. Aamupäivä vierähtikin tuossa hommassa mukavasti. Nette oli odottavaisen näköisenä jo silloin kun tulin tallille, mutta se joutui odottelemaan vuoroaan muutaman tunnin.

Lopulta kun olin sitä menossa hakemaan, niin se lähti ensin karkuun pelästyttyään taas lankoja. Kuitenkin kun hain sen kauempaa, niin se tuli heti luokse ja oli oikein iloisen oloinen. Tämä tarhakaveri vaan alkaa ottaa jo minuakin hiukan päähän. Se tulee liian lähelle ja Netellä menee hermo, eikä se väistä jos minä pyydän, vaan tarjoaa vaan takapäätään. Tällä hetkellä en siis saa Netteä yksin tarhasta ulos, koska se on tulossa perässä, aarrgh.

Ja taas se jäi sinne huutelemaan, kun lähdettiin. Netteä hermostuttaa tuon tarhakaverin käytös todella paljon, se steppaili taas niin kauan, että päästiin pois näkyvistä ja rauhottui heti sen jälkeen, kun Oton huudot eivät enää kuuluneet.
Raukkaa taitaa ahdistaa tuo uusi ystävä, joka on hippasen liian päällekäyvä. Pitää nyt koittaa keksiä uusia tarhajärjestelyitä.

Käytiin hieman pidempi kävelylenkki kuin eilen, Nette oli huomattavasti rauhallisempi koko matkan ja kuunteli enemmän minua. Ei se todellakaan mitään rentoa menoa ollut, mutta olosuhteisiin nähden on mennyt hienosti. Se on pysynyt neljällä jalalla ja kuuntelee minua sen verran, että pysyy lapasissa ja se on jo aika paljon. Taidan olla aika vähään tyytyväinen?

Otetaan nyt varmasti rauhallisesti nämä ensimmäiset viikot. Alan tehdä Neten kanssa oikeasti töitä, vasta kun se on kunnolla kotiutunut. Vielä se tuntuu olevan aika stressaantunut, eikä oikein tiedä miten päin sen tulisi olla. Joka on ihan ymmärrettävää. Nyt mennään siis sen mukaan, miten Nette alkaa kotiutua, toivottavasti saadaan sille uusia hyviä kavereita, joista se tykkää ja joista se ei stressaannu lisää!

2 kommenttia:

  1. Voi Netteä ja uutta kaveria :/ Mutta kaikki ei tuu toimeen tai kaikkien kans ei aina vaan suju, eikös siä oo muitakin heppasia ja kesälaitumetkin on ny ajankohtaset että on mahdollisuus siirrellä..

    Ja ottaahan se aikansa kotiutua, Viljaki oli alkun melko häslä kaikessa uudessa mutta kyllä se siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tehdään varmaan uusia järjestelyjä piakkoin.. :) Neten tarhanaapuri tuntuisi saavan Neten huomion, joten eiköhän tämä pariskunta vielä yhdistetä.

      Joo, ottaa aikansa. Varsinkin kun Nette muutti toisen kerran elämässään ja ekan kerran ilman äitiään. On se vähän hukassa, raasu. <3
      ..Mutta eiköhän se tästä taas iloksi muutu :)

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)