keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Viikon tapahtumat=kilometripostaus

Parin viikon sisään jo toinen pitkä kirjoitustauko. Tähän nyt ei voi sanoa muuta kuin, että olen pahoillani, olen ollut niin kiireinen, että en ole ehtinyt tänne kirjoittaa saati lukea kenenkään muun blogia. Nyt koitan ottaa vahingon takaisin tällä viikolla.
Mutta jos nyt lyhyesti viikon tapahtumat. Tuntuu, että viikossa on taas tapahtunut vaikka ja mitä, joten yritän muistaa kaikki tärkeimmäit ja välttelen hyvin pitkää sepustusta.

Torstaina Netellä oli lääkäripäivä, se joutui vakuutustarkastukseen ja hammaslääkäriin.
Puhtaat paperit saatiin lääkäriltä, eli nyt sitten vain hakemaan vakuutus. Vastuuvakuutuksen otan joka tapauksessa, mutta olisiko teillä lukijat joku mielipide siitä, että mikä vakuutusyhtiö olisi hyvä? Tapiolalla on kai laajin, mutta olen kuullut siitä vähän huonoa. If:in minulla itselläni on asennevamma, mutta siitä olen kuullut paljon hyvää.. Olen siis nyt vähän hukassa näiden vakuutusasioiden kanssa. Varsinkin kun kaikki omat vakuutukseni ovat Pohjantähdessä. Mielipiteitä kehiin siis!

Hampaista löytyi piikkejä, mutta ne olivat hyvin tasaisia. Kahden vuoden tauko ehkä siis hieman liikaa raspausvälinä. Toisaalta ne eivät kuitenkaan olleet kovin pahat, joten vuoden välein tapahtuva raspaus riittää.
Nette sai rauhoittavaa raspauksen ajaksi. Alan epäillä että olen ostanut jonkun superponin, koska rauhoittava ei vaikuttanut aluksi ollenkaan. Nette oli ensimmäisen annoksen jälkeen, niin kuin ei mitään. Tutki raspausvälineitä ja joi ämpäristä kaikki vedet, ei mitään merkkiä siitä että aine olisi vaikuttanut. No laitettiin lisää rauhoittavaa ja sitten alkoi tapahtua. Pikkuhiljaa neiti alkoi näyttää siltä, että alkoi väsyttää, jolloinka päästiin hommiin.

Kun eläinlääkäri oli raspannut maksimissaan 15 minuttia, alkoi  neiti hevoinen elämöidä siihen malliin että rauhoitusaine lakkasi vaikuttamasta!? Hetki koitettiin taistella, mutta oli kuitenkin vielä pakko lisätä ainetta kerran. Hampaat saatiin hoidettua ja Nette virkoamaan karsinaan. Eihän siinä mennyt kuin alle puolituntia, kun se oli taas oma itsensä. Hienoa omistaa hevonen joka on immuuni rauhoittavalle tai ainakin poistaa sen elimistöstään todella vikkelästi. :D

Torstaina piti tulla myös hieroja, mutta siirrettiin se perjantaille. Joten perjantaina sitten Netteä odotti hieronta, en tiedä oliko se hänen ensimmäisensä.
Nette seisoi nätistä irti karsinassa ja antoi hierojan tehdä hommansa, vähän se yläkaulan kohdalla oli rauhaton, kun se oli aika jumissa. Muuten sanottavaa ei juuri ollut, selässä yhdessä kohtaa oli pientä jumia, mutta ei mitään kovin pahoja sielläkään. Nyt siis vaan pitäisi kiskoa Netteä aina harjasta molempiin suuntiin aina kun muistaa.

Lauantaina en ehtinyt tallille ollenkaan. Tämä on ollut siitä ihmeellinen viikko, että olen nähnyt todella paljon kavereitani. Siispä perjantai-ilta ja lauantaipäivä meni ystäviä nähdessä, siivotessa ja touhutessa kaikkea muutakin. Oli ihanaa pitkästä aikaa oikeasti viettää aikaa kavereiden kanssa. En ole sitä oikein osannut edes kaivata, mutta nyt kun näin kaikkia ja oltiin vaan yhdessä, niin muistin kuinka mukavaa sekin on välillä.

Sunnuntaina piti olla Louna ja Taikapäivä, Lounaa kävin katsomassa heti aamupäivästä ja sitten oli tarkoitus mennä katsomaan Taikaa. Kuinka ollakaan vanhempani ilmoittivat yllätyshyökkäyksestä, joten Taikailu jäi sitten väliin.
Lounan kanssa meni ihan hyvin, kävin itsekin tällä kertaa selässä. Se oli kuitenkin hieman epäpuhdas ja tuntui ottavan vajaata askelta vasemmalla etusella. Se siis pääsi aika helpolla, kun emme viitsineet sitä kamalasti juoksuttaa. Jalassa ei kuitenkaan ollut mitään näkyvää, ei kuumotusta, nestettä tai haavoja. Katsotaan nyt jos se menisi vain ohi.

Maanantaina sitten oli Sennin ja Neten vuoro. Kävin ensin moikkaamassa Netteä laitoin sille sidepullit päähän ja lähdettiin ilman satulaa kentälle. Se näytti taas kiimaa, joten odotin kauhukakaraan. Tällä kertaa Nette oli kuitenkin kuin ihmisen mieli kiimasta huolimatta, teki kaiken mitä pyysin. Käveltiin muun muassa sellaisen puisen sillan (länkkärijuttuja) yli monta kertaa, ajattelin että se olisi hyvää reeniä kopitusharjoituksia ajatellen. Oreille se ei huudellut ollenkaan ja oli muutenkin kiltillä päällä. Kiiman huomaisin vasta, kun vein sen takaisin tarhaan, jossa sen poikaystävä odotti. Sinne se meni suoraan Jeren naaman eteen ja alkoi pissata, mahtavaa.

Sennin kanssa tuntuu, että ollaan edetty harppauksin. Maanantaina tehtiin kierroksia kentän ympäri ja poni oli kokolailla hallinnassa. Muutamia pyrähdyksiä tuli, mutta se antoi hyvin kiinni eikä lähtenyt riehumaan. Olin Sennistä todella ylpeä, se meni hienosti käyntiä liinassa molempiin suuntiin, pysähtyi kun sitä pyysi, ei välittänyt selkäännoususta ja otti välillä ihan hyviä ja rentoja käyntiaskelia, kun minä olin selässä. No johan tässä nyt on tahkottu kohta puoli vuotta!

Saan muuten varmaan Sennin kesäksi samaan paikkaan mihin Nette muuttaa. Sitten pystyn tekemään sen kanssa enemmän hommia ja nähdään, josko siitä tulisi vielä oikeasti jonkinlainen ratsu. Odotan niin kovasti jo kesää, kun silloin on kaikkea kivaa tiedossa.

Tällainen viikko siis minulla tiivistettynä. Viikon kohokohdat taisivat olla Neten terveen paperit ja Senniponiini, joka oli todella hieno.
Tänään aloitetaan sitten Neten kanssa ne kopitusharjoitukset. Raportoin niistä sitten vielä illalla, että kuinka meni. Peukut pystyyn!

P.S Kuvia Sennillä "ratsastuksesta" on tulossa.. :)
P.P.S Myös niitä low key kuvia saattaa olla tuloillaan omasta naamasta jossakin vaiheessa!

2 kommenttia:

  1. krhm, uskaltauduinpas vihdoin kommentoimaankin.. :D

    ihan ensiksi on kuitenkin onniteltava sua neten ostamisesta, on varmasti tuntunut äärettömän hyvältä saada se vihdoin itselleen (: mutta sullehan se tuntui jo enemmän kuuluvankin, kun olit ilmeisesti tehnyt sen eteen ihan hirmuisesti töitä.
    kirjoitat myös erittäin hyvin, ja vaikka jotkut aiheet ovatkin erittäin vakavia ne on tosi asiallisesti kirjoitettu, ja näissä tavan postauksissa on sitten mukana myls huumoria, mikä tekee tekstistä miellyttävää luettavaa. muutenkin kun sun elämäs on on niin mielenkiintoista seurata, kun sulla on noita projektihevosia :D

    meillä kanssa tuo poni on erittäin tehokas selviämään rauhoittavasta aineesta, sille piti antaa klinikallikin sitä ihan hirveän usein, kun joka kerta kun se pissas, se virkos ja rupes hyörimään :D röntgeniin varsinkin piti laittaa kunnon aineet, että se lakkais pyörimästä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilma, ihanaa että uskaltauduit, en minä niin pelottava ole! :D

      Kiitos, joo kyllähän sen kanssa on jo pidempään ollut sellainen olo että se on ikäänkuin minun. Mutta oli ihan kiva saada se nyt itselle konkreettisesti. :)
      Ja kiitos palautteesta! Kiva kuulla, että tykkäät lukea kirjoituksiani ja että ymmärrät hieman ehkä kieroutunutta huumorintajuanikin..

      Hah, hyvä että Nette ei ole ainoa, jolla on tuo "ongelma"! Jännää vaan huomata, kuinka erilaisia hevoset ovat tuonkin asian suhteen, olisi kiva tietää mistä se johtuu, että joidenkin toleranssi on todella korkea.

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)