maanantai 9. heinäkuuta 2012

HETA

Olipa pitkä päivä eilen, ei uskoisi että paikallaan istuminen voisi olla noin raskasta.

HETA:n aamu alkoi Pietin, Judyn ja Sarha-Janen Demolla, joka oli samalla mainostusta heidän tulevaa kurssiaan varten. Ideana se, että ohjelmassa yhdistetään maastakäsittely, CR ja klassinen kouluratsastus.

Piet aloitti tämän demon ja hänellä oli muutamia hevosia picaderossa ja hän näytti niitä perusjuttuja. Miten hevosen saa liikkumaan, väistämään jnejne.
En ollut koskaan ennen nähnyt Pietiä, hän kyllä tuntui todella mukavalta, kun kävin pienen keskustelun hänen kanssaan Expo-alueella. Köydet laitetaan tilaukseen ihan näinä päivinä..

Seuraavana oli vuorossa Judyn CR osuus, jossa käsiteltiin sitten muutama ratsastaja hevosineen. Ensin venyteltiin ja Judy korjasi asentoja maastakäsin, jonka jälkeen aloitettiin treenit selässä. Tuttua asiaa tässäkin osiossa, tuo CR:n demoaminen on aika haastavaa, koska siitä ei varmaankaan ihan hirveästi saa irti ilman omaa käytännön harjoitusta.

Tämän kolmikon demon viimeinen oli sitten Sarah-Jane, joka on eräänlainen klassisen kouluratsastuksen ikoni. Pieni kuin mikä, mutta hyvin uskottavan oloinen henkilö. Sarah-Jane keskittyykin sitten hevoseen; kuinka sitä venytellään, kuinka nuorta hevosta opetetaan käyttämään selkäänsä oikein ja kuinka tärkeää on alku- ja loppuverryttely.

Demo oli hyvä, mutta ehkä hiukan liian pitkä. En tiedä saiko harjoituksista mitään irti, jos ei etukäteen ollut tietoinen siitä miksi niitä tehdään. Jotenkin jäi siis ehkä pintapuoliseksi, mikä on toisaalta hyvin ymmärrettävää, koska nämä metodit eivät ole niitä, joilla yritetään saada tuloksia aikaan mahdollisimman nopeasti. Näistä kaikista kolmesta ehkä siis puuttuu se show-elementti.

Nämä kolme henkilöä ovat aloittamassa Suomessa kolmen vuoden ohjelman, jonka aikana pidetään 18  neljän päivän tapaamista, joista 15 Suomessa ja kolme muuta jokaisen opettajan omalla tilalla.
Tässä minulle tuotiin siis tarjottimella se, mitä olen jo pidemmän aikaa etsinyt! Kaikki samassa paketissa, nyt puuttuu enää hyväksyntä kurssille ja rahoituksen järjestäminen (Kurssin hinta yksin 8500€+ siihen kaikki muut kulut).

Demon jälkeen ohjelmassa oli kuolaimettomien suitsien esittely; tässä olivat kokeilussa sekä BB:t että LG:t. Tätä osiota odotin myös mielenkiinnolla, mutta koska "luento" kesti vain noin puolisen tuntia jäi tämäkin aika pintaraapaisuksi. Joka tapauksessa tykkäsin tuosta tyypistä, joka luentoa veti.

Tämän jälkeen oli ohjelmassa vielä tyttö ja hevonen-nimellä kulkenut esitys, jossa tyttö ratsasti hevosella ilman varusteita ja hyppäsi muutaman esteen. Kiva ja sympaattinen esitys, mutta tämäkin ehkä hitusen liian pitkä.

Kaiken kaikkiaan päivä oli mielenkiintoinen; minua lähinnä kiinnosti tosiaan tuo Pietin ja kumppaneiden demo sekä kuolaimettomuus-osio. Expo-alueen kiersin läpi, mutta en sen enempää tutkinut sen antia; ainoa mitä pistin merkille oli se, että kyllä sieltä löytyi jos jonkinmoista "tuotetta". Itsellä on kuitenkin sen verran maalaisjärkeä vielä päässä, että ihan kaikkea en purematta niele.

Otollinen paikka siis kaikenlaisille yrittäjille, enkä nyt halua eritellä sen kummemmin. Jotenkin vain kun itsellä on se ajatus, että poimitaan niitä hyviä ajatuksia vähän joka puolelta ja suhtaudutaan aina hieman kriittisesti ja kyseenalaistaen asioihin, päästään hyvään lopputulokseen. Liiallinen fanaattisuus tai tiettyyn asiaan sokeasti uskominen, kun ei pitkällä tähtäimellä voi tuottaa hyviä tuloksia.
Jotenkin ehkä siis kammoksun ajatusta siitä, että joku hieman eksyksissä oleva hevosihminen "löytää" jonkin tällaisen tavan toimia ja sitten sen mukaan toimitaan näkemättä enää mitään muuta.

No nyt meni taas jo vähän ohi aiheen.
Edit. Tarkoituksena vaan sanoa, että hevosharrastuksen mystifiointi ei mielestäni kuulu tähän soppaan. Ei se ole rakettitiedettä, että osaat olla hevosesi kanssa tai että etsit itse ratkaisun johonkin ongelmaan. Olen iloinen, että hevosten käsittelyssä ollaan menossa oikeaan suuntaan, mutta pitäisi aina muistaa se kultainen keskitie, eikä mennä äärilaidasta toiseeen sokeasti eri auktoriteetteja seuraten.

Itse tapahtumasta vielä sen verran, että oli ihan hyvin järjestetty. Kaikki muu paitsi ruoka- ja juomaosuus. Ruoka- ja juomalippupolitiikka meni ihan ohi, infoa ei saanut mistään ja cateringpuolen ihmiset olivat naamat väärinpäin eivätkä vastanneet ystävällisiin kysymyksiin ollenkaan. Tämän lisäksi hinnat olivat aivan kohtuuttomat. Siitä jäi siis hieman huono maku suuhun (konkreettisesti ehheh).
Tuokaan ei kuitenkaan ihan hirveitä vaadi, että se saadaan toteutettua hyvin ja edes jokseenkin inhimillisillä hinnoilla ja sopivan kokoisilla ruoka-annoksilla.

Tällaiset olivat omat kokemukseni HETA:sta, mitenkäs teillä? Oliko siellä joku lukijoista paikalla?

P.S Kuvat otettu tosiaan kännykkäkameralla maneesissa, joten laatu on luokattoman huono. Pahoittelut!

4 kommenttia:

  1. Harmi, etten päässyt tälläkään kertaa HETA:an mutta kiva kuulla mitä siellä oli. Olisi ollut todella mielenkiintoista päästä kuulemaan varsinkin tuosta klassisesta ratsastuksesta. Sellainen kurssi on minulla listalla vielä tulevaisuudessa :)

    Ja kommentti tohon ot:hen, että ihan samaa mieltä tosta liiallisesta fanaattisuudesta ja sokeasta uskosta johonkin tyylisuuntaan. Olis just hienoa, että ottais tiedon jyviä sieltä täältä ja toteuttais sitä omaa hevostelua sen pohjalta. Mutta joidenkin yksilöiden fanaattisuus ja avarakatseettomuus välillä hankaloittaa lajien ja tyylien välisen sekoittumisen. Onneks itse liikun niin pienissä piireissä, etten joudu kärsimään muiden kyräilystä. Mutta auta armias, jos olet esim ainoa kengätön tai lännen ratsastaja, jollain tallilla. Kyllä sitä sitten ihmetellään ja arvostellaan. Tää harrastus olis niin paljon antoisampi vielä, jos kaikki vois jakaa tietonsa ja taitonsa avoimesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oli kyllä ihan mielenkiintoinen tapahtuma, ensi kerralla on kyllä paljon ohjelman tarjonnasta kiinni, että menenkö vai en. :)
      Ilmeisesti valitsimme paremman päivän, kun olen jonkun verran kuullut huonoa palautetta lauantaista..

      Sepä se, sellainen klikkiytyminen johonkin tiettyyn tyylisuuntaan tai koulukuntaan ei suinkaan avarra omaa katsetta tai taitoa olla hevosten kanssa, vaan ennemminkin rajaa sitä.
      Olisi mahtavaa jos oltaisiin enemmän avoimin mielin näiden eri kuppikuntien välillä ja napattaisiin kaikista niitä hyviä juttuja. Fakta, joka on todettu niin moneen kertaan, on kuitenkin se, että sitä yhtä ja ultimaattisen oikeaa totuutta ei ole olemassakaan. :)

      Poista
  2. missä päin toi oli? oliko kenties vantaan hakunilassa poni haassa? näyttää ainakin tutulle toi maneesi (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli Vantaalla joo ja tallin nimi taisi tosiaan olla Poni-Haka! :)

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)