torstai 9. elokuuta 2012

Huippua ja ei-niin-huippua


 
Mennäänpäs nyt ihan aikajärjestyksessä, joten aloitetaan päivittäminen eilisestä, joka ei ollut ihan great succes.

Sain Sissin omistajalta testaukseen lampaankarvasatulan ja päätin eilen lähteä kokeilemaan sitä. Olin kuitenkin onnistunut hukkaamaan toiset jalustinhihani viikossa, joten totesin, että laitan karvan vaan selkään vähän niin kuin pehmusteeksi. Tässä vaiheessa pistin merkille, että oli havaittavissa vähän tulta, mutta en ajatellut asiaa sen enempää.
Tollasella mentiin, aika unelma "satula"
Hain Neptunuksen tarhasta ja käytiin tallinpihassa pukemassa side-pullit ja karvasatula ja sitten lähdettiin matkaan. Tässä vaiheessa aloin kiinnittää huomiota enemmän säähän, kun Nette lähti suhteellisen vauhdikkaasti liikenteeseen.

Käveltiin yhtä tietä, jonka päästä pääsee metsään ja tämä on sellainen tie, jolla Nette on eniten esittänyt tätä stoppailua, en tiedä mikä juuri tässä tiessä on niin kammottavaa, eikä se selvinnyt myöskään tänä kyseisenä päivänä.
No tämä päivä ei ollut poikkeus, parit kunnon pysähdykset saatiin aikaiseksi ja minulta meinasi jo palaa käämit ihan totaalisesti, kun liikkumisesta ei tullut yhtään mitään.
Lopulta kun päästiin metsään saakka, niin se oli Netelle viimeinen niitti, mentiin yhtä metsäpolkua jonkin matkaa ja allani oli hyvin räjähdysalttiin tuntuinen hevonen. Hyvin muuten tuntee hevosen liikkeet lampaankarvan kanssa.
Mitä pidemmälle käveltiin sitä hermostuneemmaksi hevoseni kävi ja jopa linnut aiheuttivat pyrähdyksiä. Lopulta polku alkoi tuntua sen verran märältä, että päätin kääntyä takaisin. Ja kiireellä muuten tultiinkin.

Kun pääsimme pois metsästä, hyppäsin alas selästä, koska edessä oli taas se tie, joka on tuntemattomasta syystä ladattu täyteen todella isoa kiveä, enkä halunnut olla Neten selässä enää ylimääräisenä painona. Siispä tulin alas ja olin ottamassa kypärää pois päästä, kun taas neiti hevoinen päätti ampaista sinne minne nenä näyttää syystä x.

Tässä vaiheessa soppa alkoi olla jo valmis, koska olin täysin turhautunut tähän käytökseen. Siispä alkoi käytöskoulu, jossa palattiin perusteisiin: "Kun minä liikun, sinä liikut", "Kun minä käännyn, sinä käännyt" & Huomio ihmiseen, kiitos!
"Jos mää tosta maistan iiiiihan pikkasen"
Loppumatka menikin hyvin ja jossain välissä jäätiin sitten evästauolle, joka oli ehdottomasti koko retken kohokohta jos Neteltä kysytään. Tässä vaiheessa olimme taas jo yhteisymmärryksessä siitä, kuinka salonkikelpoinen hevonen toimii ja aloin jo hiukan vihata itseäni, koska hermostuin. Soimasin itseäni ja mietin, että olinko suhteettoman ankara tai epäreilu hevoselle. Nette ei kuitenkaan tuntunut ottaneen nokkiinsa, mutta silti olin hieman allapäin takaisin kävellessä.
Taas totesin, kuinka henkilökohtaisesti otan asiat nykyään Neten kanssa, siinä on mukana niin paljon enemmän asioita kuin vieraiden hevosten kanssa. Niin turhauttavaa aina välillä.
Nette maastoutuu
Mutta jospa sitten siirrytään parempaan päivään eli tähän nyt käsillä olevaan. Sillä tänään olikin meidän ensimmäisen tunti uuden opettajan kanssa ja ensimmäinen tunti ylipäänsä sitten..ööö sitten, no hyvin pitkän ajan.

Nette oli hyvin reippaan oloinen kun menin hakemaan sitä laitumelta, kuten alla olevista kuvista voitte huomata..
Tämä näky odotti tänään laitumella
Käveltiin tallin pihaan ja harjasin sen ensimmäisen kerran koko kesänä. Ajattelin, että on pakko vähän petrata, kun tulee vieras ihminen katsomaan. Harjauksen jälkeen sitten kamppeet niskaan ja menoksi. Sivuhuomatus: Tänä aamuna olikin muuten karkuteillä tallinomistajan ajokoira, joka veti perässään koko narua (kettinkiä), josta se on yleensä kiinni. Se laitettiin kerran takaisin kiinni, mutta johan se oli hetken kuluttua taas irti sen perässä kolisevan rautakasansa kanssa.
"Mää nukun!"
"Jaa pitäis johonki lähtee vai häh?"
Lähdettiin kävelemään kohti peltoa, jossa päivän tunnin oli tarkoitus olla, oltiin muutama minuutti myöhässä, mutta onneksi oli opettajakin.
Aloitettiin ihan perushommilla eli esittelyllä ja sitten käveleskeltiin pienellä ympyrällä samalla kun kerroin Neten taustoista ja opettaja katseli samalla ratsastustani.

Mentiin molempiin suuntiin käyntiä ja ravia, jonka jälkeen sain ensimmäiset palautteet istunnastani, ja molemmat olivat hyvin odotettuja: Varpaat kääntyy jalustimessa ulospäin ja alaselässä on notko. Näitä lähdettiin sitten korjaamaan ja näihin keskityttiinkin koko tunnin ajan.

Tässä vaiheessa opettaja venytti lonkkiani, jonka jälkeen jalustinhihnoja saatiinkin pidentää reiällä.
Jatkettiin harjoituksia liikkeessä. Teen tähän nyt listan asioista, jotka tänään opin
  • Kun varpaat kääntyy ulospäin koko jalan vaikutusalue pienenee eikä lonkka pääse liikkumaan luonnollisesti
  • Kun puhutaan, että pidetään pohje kiinni tarkoitetaan sillä oikeasti koko jalkaa lonkasta nilkkaan saakka
  • Kun varpaat pitää eteenpäin on koko jalka automaattisesti paremmin hevosen ympärillä ja vaikutusaluetta on enemmän
  • Notko alaselässä aiheuttaa vääränlaista liikettä
  • Ylävartalon liikuttaminen hevosen mukana on ihmisen tehtävä, ei hevosen
  • Yläkroppa liikkuu niin, että liike lähtee selästä, ei vatsasta
  • Lonkkien tulee antaa liikkua joka askellajissa ja joustaa liikkeen  mukaan ylöspäin
  • Alaselän liike vaikuttaa suoraan käsien liikkeeseen, joten jos alaselkä on notkolla ei myöskään kädet toimi ihan täydellä teholla
  • Muista se pirun alaselkä!
Tässä siis tiivistettynä tämän päivän opit.
Opettaja oli mahtava ja juuri sellainen, jonka halusin. Ensin korjataan istunta kuntoon ja sitten aletaan miettiä muuta. Tämän lisäksi hän selitti kaikki asiat, niin että ymmärsin ja perusteli jokaisen asian kunnolla havainnoillistaen samalla itse mitä tarkoittaa milläkin.

Lisäpisteitä hän sai tietenkin siitä, että kehui Netteä. :D

Satula oli myös hänen mielestään juuri sopivan kokoinen minulle ja hyvä hevoselle myös. Ja vaikka kyse on estepenkistä, niin siinä saa kunnon istunnan, kun jalustinhihnojen pidikkeet on tarpeeksi takana. Olin niin iloinen tästä palautteesta, nyt olen vielä varmempi siitä, että kyllä kannatti hankkia hieman erikoisilla mitoilla satula, jes!

Ihan mahtavaa kaiken kaikkiaan ja Nette oli niin hieno. Ensi viikolla ei tuntia ole, mutta sitten seuraavalla yritetään taas saada aikataulut passaamaan.

Sissin kanssa käytiin alalaitumella ratsastamassa, mutta ei siitä sen enempää, kun tämä alkaa jo olla suhteellisen pitkä postaus.

P.S Huomenna uusia vauhtikuvia Neptunuksen kanssa!
Sipsi ja Tikru
 

 

6 kommenttia:

  1. Valitsin sinut liebster blogiksi. Toivottavasti et ollut jo saanut tätä:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku!

      Täytyypä käydä vilkaisemassa mistä on kyse, en ole tällaista vielä siis saanut.. :)

      Poista
    2. Jaahas, olipas epäonnistunut linkkaus eli http://suklaaponeja.blogspot.fi/2012/08/114-liebster-blog.html tästä oli kyse :D

      Poista
  2. Tää on nyt hieman törkeetä, mutta et usko miten kiva oli lukea että sullakin joskus palaa käämit, ees vähän. :D Lampaankarvasatula on ihana! Toi on just samanlainen ku mulla. Kivoja nää sun "mitä tänään opin" -listat! Nuista on helppo lukea ne tärkeimmät pointit ratsastustunnista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Haha, pitäiskö mun sitten useemmin kertoa niistä kerroista, kun on iskenyt totaali turhautuminen? ..Sitä kyllä sattuu meinaan aika usein..

      Joo, se oli aika mainio kyllä!..Taitaa olla "pakko" ostaa se omaksi.

      Hyvä, että listoista on apua muillekin!

      Poista
    2. Ihan ehottomasti pitäis. ;)

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)