maanantai 12. marraskuuta 2012

Kaikenlaista

Neptunuksen rokotukset hoidettiin kuntoon viime viikolla ja se saikin sitten siihen perään muutaman vapaapäivän. Tänään kävin tallilla ja käytiiin yhdessä lenkillä, tuuli oli taas niissä lukemissa, että totesin ratsastamisen eräänlaiseksi itsemurhatehtäväksi. Maastakäsin kun käytiin lenkillä pysyi poni tyynenä  ja takaisin käveltiinkin sitten vapaana. Nette vaikutti oikein tyytyväiseltä ja rauhalliselta, vaikka sillä on taas kiima. Huoh.

Ensi viikolla tuleekin sitten taas kengittäjä ja keskiviikkona on tunti. Saa nähdä miten jalka kestää, olen nyt vältellyt ratsastusta satulan kanssa ja liikkunut niin vähän kuin mahdollista. En huomaa jalassa toistaiseksi mitään eroa, se ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen, jos minulta kysytään, niin se voisi olla terve.

Tänään kävinkin iltapäivällä pitkästä aikaa pitämässä itse tuntia. Viime tuntien pidosta onkin jo aikaa ja tämä, jonka tänään pidin, olikin ihan yksityistunti.
Tapasin 15-vuotiaan ihanan lämppäritamman ja hänen omistajansa. Ja sitkeinä sisseinä vietimme kentällä tuulessa ja tuiverruksessa noin tunnin. Koitin auttaa ratsukkoa parhaani mukaan ja annoin ohjeita ja harjoitteita, joita he voivat tehdä myös yksin ollessaan.

Tykkään opettaa muita, kun siinä samalla aina oppii jotain itsekin. Näkee miten erilaiset hevoset reagoivat eri asioihin, näkee miten eri ihmiset ratsastavat omia hevosiaan, näkee miten juuri tuota hevosta kohdellaan ja kuinka sen koko olemuksesta näkee kuinka hyvin se voi. On kivaa olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, jotka oikeasti vilpittömästi haluavat oppia ja jotka oikeasti ajattelevat paljon asioita monesta eri näkökulmasta. Kaikista parhainta on se, kun huomaa, että nämä ihmiset haluavat oppia siistiä ja eleetöntä ratsastusta, jossa ei ole sijaa potkimiselle ja suusta repimiselle.

Kaikista parasta on tietenkin se, kun joku oppii jotain uutta. Ja kun huomaa, että toinen oivaltaa asioita aivan uudella tavalla. Mahtavaa.

P.S Huomenna  alkaa uusi työ, sain työpaikan viime viikolla.. Katsotaan miten minä tästä eteenpäin itseni organisoin..

8 kommenttia:

  1. Oo, onnea työpaikan johdosta! On aina jännittävää aloittaa uudessa paikassa, tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten sinulla on muuten mennyt uudessa paikassa?

      Poista
    2. Hyvin on mennyt! :)
      Töitä teen tosin unissanikin tällä hetkellä, mutta ehkä se menee jossain välissä ohi. :)

      Poista
    3. Alku on aina uudessa paikassa raskas ja alitajunta kun työstää sitä muutosta niin tuleehan se uniin, varmasti siitä tasoittuu :). Minulla on menossa päinvastainen eli pian 5kk työt loppuu, haikeaa. Sitten jatkuu se iso G. Kävin jo esittämässä sen yliopistolla mutta hitosti siinä on hommaa alkuvuodelle vielä.

      Harmi kun ei toimi tuo gadget jossa oli viimeisimmät kommentoinnit. On aina niin vaikea löytää omia kommentteja jotta pääsee lukemaan toisen vastauksia :).

      Bessie

      Poista
    4. Niinpä, tuo on niin totta. Tulee kai niin paljon infoa, että sitä pitää suodattaa yölläkin. :)

      En ole huomannutkaan, mikäköhän siinä nyt on vialla, pitää tarkkailla tilannetta..

      Poista
  2. Onnea uudesta työpaikasta! Olen vasta tutustunut blogiisi, olen myös vastavalmistunut(pari vuotta sinne tai tääne..) HM, ratsastuksen uudelleen aloittanut aikuinen, ja ajatuksesi tuntuvat minusta todella mielenkiintoisilta ja saman suuntaisilta kuin mitä itsekin ajattelen. Toviottavasti opin joskus edes hiukkasen hevostaidoistasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Ja kiva kuulla, että ollaan samoilla linjoilla hevosasioden kanssa, ratsastus ja hevoset on siitä hieno laji, että sen pariin voi aina palata uudestaan. :)

      Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan :D

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)