lauantai 4. toukokuuta 2013

Hevosshiatsu osa I

Ensimmäinen päivä takana hevosshiatsun intro-kurssia. Hmm, mistähän sitä aloittaisi..

Pakko sanoa tähän alkuun, että tuntuu kuin minua olisi nyt pikku hiljaa johdateltu tälle tietynlaiselle tielle. Kaikki alkoi viattomasti ensimmäisen oman hevosen kanssa, kun sitä ymmärsi jotenkin uudella tavalla ihmisen ja hevosen välillä olevan henkisen yhteyden. Siitä ollaan sitten kuljettu tähän päivään, välillä polku on ollut yhtä ilotulitusta, välillä on rämmitty niin syvällä suossa, että usko on melkein loppunut.
Lopputulos on tämä päivä ja pakko sanoa, että hetkeäkään en vaihtaisi pois. Näin jälkikäteen sitä ymmärtää, miten jotkut tietyt ylitsepääsemättömiltä silloin tuntuneet tapahtumat ja ratkaisut ovat juuri niitä hetkiä ja asioita, jotka ovat eniten minua johdattaneet.

Aasinsiltaa kun jälleen edetään tuon johdannon jälkeen, niin noin vuoden verran minulle on enemmän ja vähemmän erilaisilla kursseilla painotettu hengittämisen ja syvien vatsalihastan käytön merkistystä hevostelussa. Jollain tavalla "hupaisaa" on ehkä se, että kaikki nämä kurssit, joilla olen asiasta kuullut, ovat olleet täysin erilaisia. Tai ikään kuin eri lajia tai eri osaa hevosharrastuksessa. Vielä hauskempaa tässä on se, että aina sattumalta olen eksynyt juuri näille kursseille, joissa nämä kaksi asiaa ovat prioriteettilistalla numero uno.

Ja sitten on tähän taas todettava jälleen, että vaikka näitä asioita on nyt tietoisesti harjoitellut jo jokusen hetken, niin silti ne unohtuvat tasaisin väliajoin. Tosin viime Zensitiven jälkeen olen ehkä taas petrannut ja nyt oikeasti se alkaa omasta mielestäni olla nuo syvät lihakset aika hallinnassa, ainakin joskus. tai ainakin luulen niin, kröhöm Tietoisuus omasta kehosta ja sen liikkeistä on taas kasvanut ja suunta on oikea. Onneksi aika usein on nyt näitä kursseja, niin ei pääse totuus unohtumaan tai ainakin se muistuu mieleen taas hyvin nopeasti.

Ensimmäiset asiat, joita siis käytiin läpi olivat hengitys ja "maadoitus", joka esim. CR:ssä tunnetaan grounded-sanana. Hengitys; ah, niin helppo ja päivänselvä asia. Vai onko sittenkään? Kuinka helposti sitä edelleen,  vaikka tästä asiasta olevinaan tietää jo jotain, unohtaa sen tärkeimmän eli hengityksen. Ja en nyt puhu siitä normaalista syvässä hengityksessä hartiat nouseen korviin vaan siitä, jossa uloshengitys saa alavatsan ja selän ikään kuin pullistumaan. Juu, helpommin sanottu kuin tehty. Kyllähän se onnistuu, kun asiaan keskittyy paikallaan eikä mieti mitään muuta. Mutta kun hommaan lisätään muutama liikkuva osa, esim. hevonen, jonka kanssa tehdään jotain selästä tai maastakäsin, niin onko se hengitys koko ajan tuota oikeanlaista. No ei varppina ole, parasta on tietenkin se, kun kuvittelee, että no nyt hengitän syvään ja rentoudun ja samaan aikaan on niin jännittynyt, että viulunkieli näkyy kilometrien päähän. Sitten mietitään, että on se kumma kun hevonen ei rauhoitu, vaikka olen _ihan_ rauhallinen. Yeah right.

Toinen asia on tuo grounded-asento, jolla on paljon tekemistä myös tuon hengityksen kanssa. Kaikki lähtee siis tuolta ihmisen keskeltä, taidettiin kutsua haraksi shiatsussa. Eli syvät vatsalihakset hommissa, ruoto kuosissa, polvet vähän koukussa ja niin edelleen.
Tätäkin on reenattu enemmän kuin kerran ja silti edelleen sitä alkaa helposti roikottaa lantiotaan ja seisoo vaan toisen jalan varassa tai istuu ihan miten sattuu. Ja juuri nytkin kun istun koneella ja kirjoitan tätä, niin huomaan, että pääni on niin edessä, että ei ole kyllä tasapainosta tietoakaan.
Mutta se voima, jonka tuntee kun asento on oikea, se on aika lupsakka tunne. Onneksi lihasmuistikin kai auttaa tässä ja kun tarpeeksi sitä tekee ajatellen, niin kroppa alkaa automaattisesti hakeutua tähän asentoon. Tai minä ainakin elän siinä toivossa.

Olen kirjoittanut jo romaanin, enkä edes kertonut itse kurssista, koskaan ei jutut rönsyile, eipä.
Intro-kurssilla käydään läpi Bladder Meridiaani; meridiaanit ovat niitä linjoja, joita pitkin energiat kulkevat. Bladder meridiaani on munuaisiin liittyvä meridiaani, vesi elementti, joka on merkityksellisin kaikista.
Kävimme läpi hevosen kokonaan turvasta häntään saakka.

Ensin oli ns.teoriaosuus, jonka jälkeen saimme harjoitella asioita käytännössä. Ensin kokeiltiin ilman hevosta toisen ihmisen kanssa ja tehtiin yksin maadoitus-harjoituksia, jonka jälkeen haettiin asiakkaat mukaan.Ohjaaja näytti ensin itse, jonka jälkeen piti tehdä perässä. Samaan aikaan ohjaaja kävi katsomassa miten menee ja samalla hän auttoi tai ohjasi oikeaan suuntaan.

Hevoset nauttivat käsittelystä silminnähden paljon ja ne olivat hyvin rentoja. Samalla näki hevosten erilaisia reaktioita ja pääsi myös taas katsomaan hevosta kokonaisuutena. Miltä hevonen näyttää, minkälainen sen perusilme on ja niin edelleen.
Kaikki tapahtui hevosen ehdoilla, venytyksissä ei pakotettu eikä missään vaiheessa vain teknisesti suoritettu jotain.

Shiatsu-ohjaaja sanoi, että shiatsussa hoidetaan terveyttä ei sairautta. Se oli mielestäni hyvin sanottu, ei auta, että hoidetaan aina vain oireita, eihän se alkusyy häviä mihinkään jos aina vaan koitetaan saada oireet pois.

Pakko varmaan palata asiaan huomenna, en kykene nyt mihinkään kovin operatiivisella tasolla olevaan analyysiin näköjään, kun lähtee ihan laukalle ja filosofoinniksi vaan koko ajan.

Katsotaan huomenna uudestaan!


2 kommenttia:

  1. Parhautta! Mahtavaa! Odotan lisää innosta soikeena. Kyllä, keskivartalolaji on kyseessä ja aivan kuin itämainen meditaatio. Ja vielä ajattele miten paljon shiatsuunkin suhtaudutaan täytenä humpuukina :D. Minä oon todella vakuuttunut siitä, oma hevonen ei mistään muusta tasapainoitu henkisesti ja fyysisesti niin paljon, normihierojien jäljiltä ei ollut oikeen mitään muutosta mutta kun shiatsuhieroja käväsee niin toinen melkee tipahtaa polvilleen ja haukottelee niin että on rennoin olento koko maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Jep, minusta tuntuu, että olen näihin keskivartalolajeihin tutustunut jo jonkin aikaa, se vaan tulee aina esiin eri yhteyksissä. Täysin loogista, kun sitä ajattelee, mutta silti jotenkin niin jännää.

      Sormet syyhyää jo minulla, eiköhän Neptunus pääse huomenna koekappaleeksi. Ja voin alkaa harjoitella shiatsua enemmänkin ja myös vierailla hevosilla, taidan haluta myös kakkoskurssille. Ihanaa pääsee yhdistelemään eri asioita hevostelussa, kaikki tärkeitä omalla tavallaan ja kaikissa ne omat hyvät juttunsa. :)

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)