maanantai 16. syyskuuta 2013

Kuka sinä olet?


Haastan jokaisen lukijani kertomaan minulle omin sanoin ja ylpeydellä minkälainen ihminen on.
Jos haluat olla anonyymi, niin kommentointi onnistuu niinkin.

Mieti hetki, anna itsellesi hetki.
Anna ajatusten juosta ainostaan sinussa, ei kenessäkään muussa, vain sinussa. Kuka sinä olet? Minkälainen sinä olet? Kaikessa siinä epätäydellisessä täydellisyydessäsi.
Tee itsellesi palvelus ja kerro minulle itsestäsi, mutta tee minulle palvelus ja tee se rakastaen ja ylpeästi, onnellisenä siitä, että olet sinä.

Minä voin toimia jäänrikkojana.

Melkein jo löytänyt itseni. Matkalla, jolla itse matka on määränpäätä tärkeämpi. Oppilas ja opastaja. Suorasanainen ja oikeudenmukainen.
Äärimmäisen kiitollinen elämästä, jonka olen itse rakentanut, minulle, en kenellekään muulle enkä ketään muuta varten.
Tempperamenttinen. Kärsivällinen. Kärsimätön.
Onnellinen ja etuoikeutettu maailman parhaimman mestarin oppilas; oppinut ajattelemaan ei vain ulos laatikosta, vaan kokonaan ilman laatikkoa.
Epävarma. Varma.
Mikään ei ole mustavalkoista, mutta silti jotkin asiat ovat hyvin vahvasti tumman tai vaalea harmaita. Olen outo, olen normaali, olen onnellinen, olen hihhuli, olen minä.

Be you and be okay with it.


6 kommenttia:

  1. Luulin joskus olevani jotain ihan muuta, mutta onneksi sain silmäni auki ja opin, millainen oikeasti olen. Silloin joskus oli jotenkin tärkeää olla pidetty tai jonkin tietynlainen, mutta nykyään yritän vain olla oma itseni ja sinut sen kanssa. (Annan itselleni anteeksi, koska olin silloin joskus ja no, olen kyllä edelleenkin vielä nuori :D)
    Yritän olla avoin kaikelle uudelle, ja hyväksyä muutkin mielipiteet, mutta samalla ajatella itse, enkä antaa muiden johdatella. Rakastan oppimista.
    Olen luonnonlapsi, en pidä kaupungeista. Haluan asua keskellä metsää ja veden lähellä.
    Yritän elää kultaisen säännön mukaan, ja uskon, että hyvyys kiertää ja toivon ihmisten muistavan jakaa sitä eteenpäin.
    Olen kärsivällinen, toiveikas, rehellinen, rohkea ja vahva mutta ujo ja epävarma. Elämäniloinen ja elämänjanoinen. Välillä turhaudun, kun aikaa tuntuu olevan liian vähän kaiken tekemiseen, kokemiseen ja oppimiseen. Ikiliikkuja, joka osaa elää hetkessä! Rakastan kauneutta ja sen näkemistä kaikessa ja kaikissa.

    VastaaPoista
  2. Olen matkalla itseeni, ja matkan polut polveilevat vaihtelevassa maastossa valon ja varjojen leikkien, ELÄMÄN keskellä. Olen oppilas, mutta olen saanut olla myös jo opettaja, jakaa muille itse oivaltamaani. Olen pohtiva, puhelias, olen harkitseva ja harkitsematon. Suora sanoiltani, aitous, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on minule tärkeää. Innostun helposti ja annan kaikkeni, suhtaudun intohimoisesti, kun kohtaan asian jonka todella koen omakseni. En ole luovuttaja, mutta saatan kärsimättömyyttäni pitkästyä.

    Luon elämääni itse itselleni, en ketään muuta varten. Olen varma, myös epävarma toisinaan. Välillä roihahdan, välillä hehkun hiilloksen lailla, enimmäkseen pystyn jo loistamaan pehmeänä valona rauhasta käsin. Rakastan luontoa, eläimiä ja perhettäni.

    Olen oppinut muodostamaan oman käsitykseni asioista, kuuntelemaan muita ilman että annan heidän mielipiteidensä vaikuttaa omiini. Olen oppinut kuuntelemaan itseäni, missä ja kenen kanssa minun on hyvä olla, milloin on hyvä suojella itseään ja milloin olen valmis kohtaamaan vaikeampia asioita.

    Olen eheytynyt jo paljon, mutta minulla on edelleen kipeitä kohtia, jotka tarvitsevat omaa rakkauttani parantuakseen niiltä jo eheiltä kohdiltani. Toiset paranevat nopeasti, toiset vaativat enemmän aikaa. Aiemmin olin oppinut etsimään lähes aina syyllistä peilistä, enää en tee niin. Otan vastuun itsestäni ja valinnoistani, mutta en suostu ottamaan mitään itselleni, mitä en omakseni tunnista.

    Olen välillä väsynyt ja väsähdän yhtä helposti kuin innostun, mutta tunnistan sen ja voin rauhoittaa tilnteen. Ja silti voin olla täynnä elämänvoivaa. Vielä en ole täydessä kukoistuksessani, mutta joka hetki kuljen sitä kohti - välillä harhautuen, välillä palaten vähän takaisin tulosuuntaani. Tiedän jokaisen askeleen olevan tärkeä, myös niiden polkujen jotka tarvisen kulkea useamman kerran ennen kuin ymmärrän asioiden olennaisimman ytimen.

    Olen empaattinen, lämmin, rakastava ja avoin. Olen minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannamaria, aivan valtavan hieno matka sinuun. :)

      Poista
  3. Ennen luulin olevani ujo, nyt olen löytänyt itsestäni myös reippaan puolen. Olen huomannut, että on ihanaa tutustua uusiin ihmisin ja kuulla uusia näkökulmia asioihin.

    En esitä ihmisille mitään roolia, olen vain oma itseni. Tosin paljastan kaiken itsestäni vain hyvin harvoille, niille joista tiedän enemmän kuin he minusta ja joihin tiedän voivani todella luottaa. En tarvitse suurta määrää porukkaa ympärilleni. Viihdyn paremmin, kun minulla on ne muutama ihmistä, joihin luotan kuin kiveen.

    Tarvitsen myös omaa aikaa ja tilaa. Käyn metsässä koirien kanssa, kirjoittelen ajatuksiani paperille ja teen muuta ajatuksia selventävää puuhaa. Saatan viettää koko yön yksin huoneessani tanssien ja minulla on aivan äärettömän hauskaa! :D

    Itken erittäin helposti. Itken kun nauran, kun olen liikuttunut, vihainen, kun itkettää ja joskus ihan muuten vaan.

    Yritän olla, ja olenkin aika kiltti : ) Olen oikeastaan ylpeä kiltteydestäni, sillä nykymaailma on niin kylmä ja tuntuu, ettei kukaan välitä kenestäkään. Sitten minä ylikiltti ihminen tulen ja hämmenän kaikki kiltteydelläni! Hähhää :DD Tosin yritän myös katsoa, ettei kukaan käytä minua hyväkseen.

    En todellakaan ole kaupunki-ihminen, vaikka tykkäisinkin lähteä kaupunkilomalle. Unelmoin suuresta perheestä, omasta maatilassa jossain pikkukyälässä. Tilalle ottaisin kaikenlaisia kummallisia otuksia: seepran, muuleja, poneja, poron, kanoja, pupuja, kyyttöjä, vuohia, lampaita ja tietysti pari kopukkaa :)

    Rakastan syvällisiä keskusteluja keskellä yötä, kun pitäisi olla nukkumassa! Hyvän juttukaverin kanssa voin jauhaa ikuisuuden ufoista, elämän tarkoituksesta, yhteisistä tutuista, hevosista, sodista, kuolemasta, uskonnoista ja kaikesta maan ja taivaan välillä :D (Onko edes olemassa maata ja taivasta, vai ovatko ne vain harhaa? Mistä voin tietää, kerroaanko koulukirjoissaa totuus vai syötetäänkö minulle vain soopaa? :DD )

    Olen empaattinen (liiankin), eläinrakas, oikeudenmukainen, rakastava, luotettava, taiteellinen ja nuori. Olen polulla, jolta uskon löytäväni itseni kokonaan. Odotan innolla, mitä elämällä on minulle tarjota tulevaisuudessa.
    En pelkää epäonnistumisia tai pettymyksiä. Ne ovat välttämätön osa elämää, ja niistä tulee oppia. Opikseen ottaminen on ainoa tapa selvitä epäonnistumista. Joskus tosin oppiminenkaan ei riitä, mutta sille ei mahda mitään.
    Yritän ottaa eteen tulevt asiat asioina, enkä turhaan murehtia niitä. Uskon sisimmässäni, että kaikki kyllä järjestyy, kunhan itse jaksaa yrittää ja olla sen arvoinen, että saa ansaitsemansa :)

    Tässä nyt sekava teksti, josta ehkä saa jonkilaisen käsityksen minusta :D anteeksi kirjoitusvirheet.

    VastaaPoista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)