maanantai 10. helmikuuta 2014

Odottavan aika on pitkä

Monet, ellei jokainen, tietää minkälaista on elää jonkinlaista välivaihetta. Kun tietää muutosten olevan tulossa, mutta ei tiedä koska, niin on vaikeaa keskittyä tähän hetkeen.

Olen maailman huonoin välivaiheilija.

Vaikka olen sitä mieltä, että olemme jatkuvalla matkalla ja muutos on ainoa asia mikä pysyy. Kuitenkin joskus, kun puhutaan jostain konkreettisemmista asioista, niin on vaikea enää vain olla ja odottaa.
Elämästä tulee jotenkin hankalampaa ja oikein mikään asia ei silloin mene mihinkään suuntaan. Kun vain odottaa. Kaikki on yhtä sotkua ja oikein mikään liike mihinkään suuntaan ei tunnu järkevältä.

Esimerkin omaisesti minusta tuntuu, että blogissani ei ole päätä eikä häntää tällä hetkellä.Eikä tämä todellakaan ole maatakaatava asia, mutta näissä pienissäkin asioissa sen huomaa. Kirjoitusten aiheet ja tyyli muuttuvat jokaisella kerralla. Eikä siinä mitään, monipuolisuus on hyvä asia. Sekavuus ei.

Odottaminen tappaa hetkessä elämisen.

Odottaminen tekee malttamattomaksi ja kärsimättömäksi.

Samaan aikaan odottamisen aikana voi jälleen löytää itsestään uusia asioita. Pystyy ehkä katsomaan asioita ihan uudesta näkökulmasta, tai ainakin näkee joitain asioita paremmin ja eri tavalla kuin ennen. Niin, on siinä hyvääkin.

Mutta silti, en tykkää odottaa. En tällä tavalla.

"New beginnings are often disguised as painful endings"
-Lao Tzu

4 kommenttia:

  1. En tykkää mäkään! Tuntuu että itellä kans just samanlainen tilanne monenkin pienen eri asian suhteen. Että mikään ei etene nyt, vaan kaikki tulee vasta joskus. Sit sitä yrittää keksiä jotain "oheistoimintaa" sen odottelun ajaksi pitääkseen elämässä jotakin mielenkiintoa yllä.
    Tsemppiä sulle odotteluun, toivottavasti se on ohi ennen kuin huomaatkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on lopulta kyse isoista asioista, mutta vaikuttaa sitten pieniinkin samalla. Ja kun nimenomaan sellainen hetkessä eläminen ja muu on vaikeaa, jos odottaa jotain. Pitäisi vain olla kärsivällinen, mutta nyt se tuntuu yli-ihmisen hommalta. :P

      Kiitos samoin sulle! Toivottavasti selviää sullakin asiat asap. :)

      Poista
  2. Oi, mä voin niin samaistua sun tilanteeseen. Mä niin vihaan juuri tuossa odottavassa tilassa olemista, se on todellakin sietämätöntä! En nyt sanoisi olevani "mullekaikkihetinyt" -ihmistyyppiä, mutta sekin sopii luonteelleni paremmin, kuin tuollainen epätietoinen ja -määräinen odottelu. Tsemiä siis, että sun asiat etenee sopivalla tavalla - ja jossain vaiheessa sopivammalla vauhdillakin!

    VastaaPoista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)