lauantai 10. toukokuuta 2014

Tärkeät 15 minuuttia.

Kävin torstaina työmatkallani moikkaamassa Netteä. Jostain syystä noin 15 minuutin takia kiertäminen ei tuntunut yhtään turhalta.

Tarhassa minua oli vastassa uteliaan näköinen neiti hevoinen, joka seurasi silmä kovana, että kukas sieltä tuleekaan.
Nette ei korvaansa loksauttanut sille, että tarhakaveri meinasi tulla liian lähelle, se oli jotenkin sillä mentaliteetilla, että kyllä tämä minun ihmiseni hoitaa ja saan vaan olla tässä, luottamus.
Se on saanut jäädä alamaiseksi, mikä on vain hyvä asia.

Rapsuttelin sitä hetken ja korjailin loimea. Olin vain, hengitin sen tuoksua.

Kun lähdin se tuli vain muutamaan askeleen perässä ja kääntyi sitten kaverin puoleen. Silloin minä hymyilin, sen on hyvä olla siellä.

Loppukevennyksenä Lila lukemassa lehteä, hän tehdä oma tyyli.

2 kommenttia:

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)