maanantai 26. tammikuuta 2015

"Huuhaa-hoidoista"

Elämme jatkuvassa informaation tulvassa, jossa myös samaan aikaan markkinoille nousee suuren yleisön tietoisuuteen mitä erilaisempia hoitomuotoja, apuvälineitä ja ihan kaikkea mahdollista. Tämä alkaa näkyä myös hevospuolella; on olemassa monenlaista tarjontaa ihan perusratsastustunnista ratsastajan henkiseen valmentamiseen, hieronnasta o.t.e-hierontaan. On kraniota, shiatsua, akupunktiota, kiropraktiikkaa, osteopatiaa ja niin edelleen. Voit syöttää hevosellesi diagnoosin perusteella (tai ilman) ihan länsimaisia lääkkeitä tai yrttejä tai homeopaattisia valmisteita. Satuloita löytyy niin rungollisina kuin rungottomanakin ja jotain siitä välistä, löytyy kaikemallisia suitsia ilman kuolaimia ja kuolaimien kanssa.
Elämme jatkuvassa muutoksen tilassa, jossa uutta tulee koko ajan, aina entistä ehompaa ja parempaa ja tehokkaampaa.

En ihmettele laisinkaan, että olemme hämmennyksen vallassa. Pidämme hanakasti kiinni siitä tiedosta, jota meihin on syydetty. "Vain tutkittu toimii", "Pitää olla tarpeeksi näyttöjä" , "Mikään mitä ei voi todentaa nykyisin tieteellisin menetelmin ei ole todellista".

Sanon nyt tähän väliin, että moni täälläkin luultavasti tietää minun harjoittavan näitä niin sanottuja huuhaa-hoitoja, kuten esimerkiksi shiatsua ja reikiä. Tämän lisäksi olen aloittamassa muutaman viikon päästä kraniohoitajan opinnot. Kirsikkana kakun päälle hevoskursseillani ja maastakäsittelyssä keskitytään ihmiseen; mm. läsnäoloon, kokonaisvaltaisuuteen, energiaan, hengittämiseen ja tietoisuuteen.
Vasta-argumentti "oma lehmä ojassa" voisi siis toimia. Mutta haluan silti kertoa oman mielipiteeni ja ehkä jälleen kerran hieman aiheuttaa ajatuksen virtaa.

Kuten miltei missään asiassa, en tässäkään ymmärrä sitä valtavaa vastakkainasettelua, joka on olemassa. Länsimainen vs. itämainen, tieteellisesti todistettu vs. todistamaton. Miten ihmiset ovatkin saaneet asiat riitelemään niin kovasti keskenään, vaikka todennäköisesti yhdistämällä ja tekemällä näiden asioiden välillä yhteistyötä saataisiin aikaan paljon parempia tuloksia. Niitä tuloksia, joilla tuntuu olevan nykyelämässä yksinoikeus siihen määritelmään, että onko joku asia onnistunut vai ei. Epäonnistumisia ei tietenkään suvaita, ollenkaan. Elämmehän täydellisessä maailmassa muutenkin.

Vaikka olen tehnyt itse ainakin aimoharppauksen täysin eri suuntaan kuin mihin olisin itseni vielä muutama vuosi sitten uskonut menevän, niin en ole koskaan ajatellut itseäni fanaattisena jonkun asian kannattajana näissä asioissa. Ja olen pikkuhiljaa tutkiskellut asioita ja omassa päässäni järkeillyt asiat sellaisella tavalla, joka toimii arvomaailmani kanssa ja joka minun mielestäni tuntuu loogiselta. Jokaisella on varmasti tämän asian suhteen se oma totuutensa, joka tuntuu itselle oikealta.

Jotenkin minua ihmetyttää sellainen yleinen huutelu siitä, että mikään muu kuin "tutkittu" ei voi olla totta tai sellaista, joka voi vaikuttaa johonkin. Tässä kohden aina kuitenkin minulla tulee ensimmäisenä mieleen se, että kuka näitä tutkimuksia ja tieteellisiä kokeita on rahoittanut ja kuinka objektiivisia ne totuudet lopulta tieteellisessä/tutkitussa tiedossa on. Miten siihen voisi luottaa 100 prosenttisesti?

Toisaalta ymmärrän kyllä sen, miten vaikeaa voi olla uskoa/ymmärtää sellaista, mitä voi olla vaikea sanoin selittää tai kuvailla. Tai mille ei löydy meidän länsimaisessa ajattelussamme sellaista järkevää selitystä, meidän kun pitäisi pystyä määrittelemään ja lokeroimaan kaikki. Sekä myös tietenkin etsimään ja löytämään se ainoa oikea totuus.

Minulle ehkä yksi sellainen iso askel oli se, kun osallistuin ensimmäiselle shiatsukurssille. En oikein tiennyt mihin olin menossa ja halusin vain nähdä ja oppia jotain uutta. Tämä kurssi oli kuitenkin matkallani yksi isoista sysäyksistä.
Se mistä minä tykkään on kokonaisvaltainen ajattelu, kaiki vaikuttaa kaikkee ja fyysistä ja psyykkistä kehoa ei ole erotettu toisistaan.

Olen ollut ja olin pitkään skeptinen, nykyisin suhtaudun ensisijaisesti kaikkeen avoimin mielin ja otan itselleni sen, minkä koen sellaiseksi, joka voisi minusta olla toimivaa.

Mitä tulee sitten näihin niin sanottuihin "huuhaa-hoitoihin" ihan käytännön tasolla, niin jokainen saa uskoa mitä uskoo. Minä en sano, että toinen on väärässä, jos hänen maailmansa on erilainen kuin minun, todennäköisesti me olemme molemmat oikeassa.
Olen kokeillut itse mm. vyöhyketerapiaa, kraniota, akupunktiota, shiatsua, kalevalalaista jäsenkorjausta, kiropraktikkoa, osteopaattia, hierojaa, fysioterapiaa, kukkatippoja ja niin edelleen. Kaikissa näissä on ollut omat hyvät puolensa, joku on hoitanut toista ja toinen toista. Nykyisin kuitenkin valitsen enemmin jotain, jossa otetaan huomioon ihmisen kokonaisvaltaisuus.

Minä olen todennut jotkut hoitomuodot toimiviksi ja uskon niihin, olen myös avoin kaikelle uudelle ja usein maistelen uusia juttuja hieman ja pohdiskelen niitä.

Tärkeää on myös se, että uskoo siihen mitä itse tekee. Minun on ainakin pakko uskoa monenlaisiin hoitoihin, olen kokeillut niitä itse ja joidenkin avulla teen itse hoitoja ja huomaan niiden toimivan. Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama minkä hoidon kukakin valitsee ja mihin uskoo, tärkeintähän on aina se, että se toimii.
Joku toinen toimii ja toinen toisella, en ymmärrä miten joku voi tulla sanomaan, että ei tuo toimi ja ihan paskaa koko juttu. Välttämättä henkilöllä ei ole mitään hajua mistä hän puhuu, hän on voinut kokeilla tai sitten ei. Joku hoito on voinut toimia tai sitten ei, yhdestä kerrasta tuskin lynkataan mitään hoitokeinoja, mutta helposti nämä ns. ei niin hyvin selitettävissä olevat on sellaisia, joita on sitten helppo arvostella, kun tuloksia ei tule heti, mutta sitä pidetään kuitenkin luonnollisena esimerkiksi normihieronnassa, että ekan kerran jälkeen tuskin näkyy vielä muutosta, varsinkaan jos tilanne on jatkunut pitkään tai se on muuten paha.

Onko se itseltä pois, jos joku haluaa kokeilla jotain uutta tai muuta kuin yleensä?
Ja tätä asiaa voi tarkastella miltä kantilta vaan, miksi ajatella mustavalkoisesti, oli oma ideologia mikä hyvänsä.

En saanut puoliakaan asioista tähän kirjoitettua, ehkä aihe kirvoittaa keskutelua kommenttien puolella?

6 kommenttia:

  1. Katselin jokin aika sitten keskusteluohjelmaa liittyen näihin "huuhaa-hoitoihin". Siellä kerrottiin, että esimerkiksi Sveitsissä homeopatia ja mitä nyt näitä on, on otettu vaihtoehtohoidoksi perinteisen länsimaalaisen lääketieteen rinnalle. Suomessahan näin ei ole.

    Ukkoa hierotaan WETER-hierontamenetelmällä. Siinä juuri korostetaan kokonaisvaltaisuutta ja sitä miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olen kyllä ollut tyytyväinen ja eron on huomannut. Usein olen myös huomannut saavani paremman avun näistä vaihtoehtohoidoista kuin länsimaalaisesta lääketieteestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, minusta Saksassakin käytetään mm. homeopatiaa ihan lääkäreiden toimesta eli määrätään myös tällaisia valmisteita. Ja muutenkin esim. kiinalainen lääketiede on isommassa ja merkittävämässä roolissa.

      Minäkin tykkään juuri siitä kokonaisvaltaisesta ajattelusta, me olemme kokonaisuus emme erillisiä osasia yhdessä. :)

      Poista
  2. Meillä kävi reiki-hoitaja, hmm, vuosi sitten? ihan mielenkiinnosta. Varsinaista tarvetta ei ollut, mutta halusin nähdä mitä siinä tapahtuu ja miten se vaikuttaa poniin. Ja olihan se jännää! Yht'äkkiä poni vaipui transsinomaiseen tilaan, ihan pelkästä kosketuksesta. Muutaman päivän hoidosta poni oli myös normaaliakin miellyttävämpi, enemmän läsnä. Kukkatipoista ja homeopaattisista on myös sellaisia kokemuksia, niin ikään eläinten (marsuja ja koiria) kanssa, että pakkohan noiden voimaan on uskoa. :D Kiinnostaisi kokeilla myös muita hoitomuotoja, etenkin shiatsua tai kraniosakraalia, mutta täällä ei moisten harjoittajia oikein ole...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se reiki on kyllä jännää! Minunkin hoitamani hevoset ovat hoidon aikana olleet todella rentoutuneessa tilassa ja vielä päiviä sen jälkeenkin.
      Vaikka kvanttifysiikassa on energiaa tutkittu ja todettu "todeksi" vaikka mitä, niin silti tätäkin oivaa keinoa pidetään usein ihan huuhaa-hommana, se on harmillista.

      Missä päin teillä hevoset on? Jos saat koottua kasaan porukan, niin minä kyllä kuljen ympäri Suomea :)

      Poista
    2. Oulussa, mutta sehän siinä onkin; kukaan ei halua kokeillakaan. :( Nyt on jopa samalla tallilla yksi joka luottaa homeopatiaan ym, mutta eipä kahden (tai kolmenkaan, jos ottaisi siitostammansakin käsiteltäväksi) tähden ole järkeä ajella. :D Tietty voin koittaa huudella netin kautta jos löytyisi edes kohtuullisen välimatkan päästä kiinnostuneita!

      Poista
    3. Joo, eihän kaikkien tarvitse todellakaan olla samasta paikasta, kunhan nyt jostain samalta suunnalta tai lähellä olevista kaupungeista. Minä tulen kyllä Ouluun päin oikein mielelläni, jos vain asiakkaita löytyisi muutamaksi päiväksi. Tai sitten voisi koittaa järkätä jonkinlaista kurssia ja siihen lisäksi hoitoja :)

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)