lauantai 21. marraskuuta 2015

Mikä ihmeen psoas?

Tutustuin kyseiseen lihakseen ensimmäistä kertaa noin kolme vuotta sitten. Aluksi se jäi vähän etäiseksi enkä tainnut alun kiinnostumisen jälkeen hetkeen päätäni sillä vaivata. Psoas alkoi kuitenkin ajoittain tulla eteeni erilaisissa tilanteissa ja aloin kiinnostua siitä yhä enemmän. Mitä syvemmälle kehotietoisuuteen astuin, sen enemmän kiinnostuin psoaksesta. Kiinnostukseni tuota lihasryhmää kohtaan johtuu varmasti myös siitä, että tiedän sen olevan yksi "ongelma-alueeni".

Kuva lainattu googlesta


Psoaksen (Lannelihas) yläpää kiinnittyy selkärangan alimpiin nikamiin (TH12:sta ja siitä alaspäin lannenikamiin) ja se kulkeutuu lantion kautta reisiluun yläpäähän. Oikeastaan tähän lihasryhmään linkittyy kolme lihasta, psoas major, psoas minor sekä iliacus (suoliluulihas). Yksinkertaistaen ja tutummin voisi puhua siis lonkankoukistajan lihaksista, joista nyt käytän tässä asiayhteydessä pelkkää sanaa psoas.

Psoas lihasryhmän yksi tehtävä on pystyasennon ja tasapainon ylläpitäminen sekä kävelyn mahdollistaminen, välillisesti psoas vaikuttaa myös palleaan ja näin ollen se vaikuttaa siis myös hengitykseen ja sisäelimiin.

Ehkä hevosihminen nyt jo ymmärtää, miksi juuri tämä alue on aika tärkeää seutua ratsastuksen kannalta, lantion liikkuminen, rentous ja jäntevyys on aika suuressa roolissa, kun puhutaan hyvästä ja tasapainoisesta istunnasta.
Onko olemassa ratsastajaa, jolla ei ole koskaan tuntunut kireyksiä lonkissa tai pallean alueella ratsastaessa? Vaikea kuvitella.

Syy siihen, miksi pidän tätä lihasryhmää tärkeänä ja mielenkiintoisena on edellämainitun lisäksi kaikki se muu, mitä tähän lihakseen yhdistetään. Psoasta kutsutaan englanniksi ajoittain "sielun lihakseksi" (muscle of the soul) ja tässä kohden pääsemme kiinni kiinnostukseni ytimeen.

Jos mitä tahansa lihasta vain kuormittaa ja kuormittaa, niin jossain vaiheessa se yleensä sanoo sopimuksen irti. Vähän samankaltainen tilanne on mielemme kanssa; jos olemme aina stressaantuneessa tilassa, kiireessä ja pää täynnä asioita, niin ennemmin tai myöhemmin tulee stoppi; keho voi alkaa oireilla, uupumus, masennus tai kaikkien näiden yhdistelmä.
On siis tärkeää pitää huolta sekä fyysisestä että mentaalisesta puolestamme. Psoaksen kohdalla kiinnostavaa on se, että se on alue, joka erityisen hyvin reagoi sekä fyysisellä että mentaalisella tasolla, jolloin se vaikuttaa myös mieleemme.
Kuva lainattu googlesta
Psoas on yhteydessä liskoaivoihimme, joka on vanhin osa aivorungosta. Liskoaivoissa taasen on meidän itsesuojeluvaistomme, joten kehomme taistele tai pakene-reaktio liittyy tähän. Nykypäivänä olemme jatkuvasti informaatioähkyssä, kiireen keskellä, istumme paljon ja liikunta voi olla hyvin kuormittavaa tai yksipuolista, nämä kaikki vaikuttavat psoas-lihakseemme. Psoas auttaa meitä joko valmistautumaan lähtöön tai käpertymään ja suojautumaan.

Jatkuva stressi (fyysinen tai psyykkinen) kuormittaa psoasta ja saa sen lyhenemään, joka aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten esim. alaselkäkipua, skolioosia, polviongelmia, ruoansulatusongelmia ja niin edelleen. Jatkuvasti virittynyt psoas antaa kehollemme koko ajan viestiä siitä, että olemme vaarassa, jolloin lisämunuainen ja immuunijärjestelmämme väsyy.

Olisi siis hyvä, että saisimme psoaksen rennoksi ja hyvällä tavalla aktiiviseksi, voimakkaaksi lihakseksi, joka kannattelee meitä ja saa meidät myös sisäisesti "hehkumaan". Psoas on kuitenkin lihas, jonka äärimmäinen kontrollointi voi olla vaikeaa, ennemminkin tietoisuuden kasvattaminen auttaa, jolloin sen viestejä on helpompaa vastaanottaa. Suomeksi tämä siis tarkoittaa kehotietoisuuden lisäämistä ja kehittämistä;  mitä kehossamme tapahtuu milloinkin ja mitä sille voisimme tehdä, mitä kehomme meille kertoo? 

Rentona ja jäntevänä oleva psoas on päinvastainen pakene tai taistele-moodiin; se pitenee, avautuu ja  luo sulavaa liikkumista. Auki oleva psoas antaa etureiden pidentyä ja jalan liikkua vapaasti lantiosta saakka samalla tehostaen ja syventäen ylävartalon tasapainoa (ratsastajat huom). Energiat pääsevät virtaamaan vapaammin kehossamme, jolloin myös mielemme on rennompi, olemme avoimia ja toimimme enemmän sydämestä käsin.

Oletteko te tutustuneet psoakseen?

4 kommenttia:

  1. Ei hitto että voi kuulostaa sanasta sanaan niin tutulta. Kiitos tästä!! Vanhan ratsastusonnettomuudessa loukatessani vas.lonkan pahasti kaatumalla hevosen kanssa jäädessäni kasan alimmaiseksi, on lääkärit hoitaneet vain rasittunutta si-niveltä kortisonipiikeillä ja heidän mukaan jalassa liika sisäkierre ja lonkankoukistaja+syvä pakaralihas jumii, eli satulassa kinnaan polvella herkästi. Kranio on ollut ainut millä se on saatu kivuttomaksi pidemmiksi jaksoiksi, mutta ei ennalleen. Koko ajan tiedän missä kinnaa (ja joo ne kiireet ja stressi kotona ja töissä ei auta) mutta en osaa selittää, "no siellä sisällä, syvällä"... mutta nyt kuulosti liian tutulta tämä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liza kommentista ja kiva kuulla, että sait ehkä uutta tietoa! :)

      Kranio on tähän kyllä hyvä apu, sen avulla psoasta pääsee hoitamaan hyvin ja vapauttamaan sitä.

      Toivottavasto sinulla oireet helpottaa, kun tiedät vähän syytä!

      Poista
  2. Wau mikä postaus. Mun täytyy lukea tää vielä ihan ajatuksella uudelleen, mutta hitsit. Kiitos tästä. Selkävammainen täällä hei o/ mä olen jo pitkään huomannut stressin ja alaselkäkipujen (ja mm. munuaiskohtausten, joita stressi mulla aiheuttaa) yhteyden ja nimenomaan tuo kohta mulla jäykistyy helposti siihen pisteeseen, että itsensä suoristaminen on kuin vanhalla mummolla konsanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, mahtavaa jos saat siitä apua! :)

      Ja juuri mainitsemasi oireet saattavat johtua tuon psoaksen tiukkuudesta. Sitten vaan rentouttelemaan lihaksia ja tekemään hyviä lihasharjoitteita! :)

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)