lauantai 30. tammikuuta 2016

Kuinka nopeasti se unohtuu

Aina on kiire joka paikkaan ja vaikka kuinka on mukamas tietoinen, niin kaikki se tekeminen vie keskittymisen. Teet yhtä asiaa ja seuraava on jo mielessä. Olet tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta silti usein mielessä käy ajatus tulevasta, jolloin joku asia on ehkä muuttunut. Arki vie mennessään.

Tallilla kaikki unohtuu ja keskityt hetkeen, mitä ikinä teetkin. Laitat hevoselle vettä/heinää, harjaat sitä, lähdet kävelylle hevosen kanssa, katsot vaan, kun hevonen syö ja uppoudut siihen.

Mutta tallillakin tietyt hetket paljastavat, että nyt käydään hieman ylikierroksilla. Vaaditaan liikaa hevoselta tai joku hiukan haasteellinen tilanne laukaisee itsessä voimakkaan reaktion, sellaisen, jonka luulet olevan jo poisopittu. Ehkä se on kiukkua, turhautumista tai jotain muuta. Ja se hieman erikoisempi tilanne kertoo sen, että jossain muualla mättää. Tilanne toimii vain triggerinä. Tai ehkä hevonen on normaalia kireämpi, säikympi, kuumempi tai jotain muuta. Mietit mielessäsi, mistä se voisi johtua?

Monet ajattelevat hevosen olevan paras terapeutti, toisten mielestä hevosenomistaminen vaatii terapeutilla käymistä. Mutta uskoisin, että monet ihastuvat lajiin sen kokonaisvaltaisuuden vuoksi, ja ehkä juuri siksi, että tallilla ja hevosten seurassa ne arkipäivän stressit ja murheet tuntuvat unohtuvan edes hetkeksi.

Miten sinä näet hevosen? Onko se sinulle terapeutti? Oletko sinä hevosesi terapeutti? Kuinka paljon kannat mukanasi huolta ja stressiä jaettavaksi hevosesi kanssa?

Olen joskus kirjoittanut ihan oman postauksen siitä, mitä hevonen ottaa kantaakseen. Ja mikä on ihmisen vastuu omista tunteistaan ja omasta kehostaan. Jos talli on ainoa paikka, jossa purat stressiä,  onko hevosesi viemäri, joka saa ottaa kaiken vastaan?

Arki vie mennessään ja hyvin selkeätkin asiat saattavat unohtua, me olemme kaikki ihmisiä ja inhimillisiä.
Välillä on hyvä palata asian äärelle, itsensä äärelle ja tunnustella miltä omassa kehossa ja mielessä tuntuu. Voisiko joskus rentouttaa itsensä ennen tallille menoa? Miksi se on niin vaikeaa ja miksi se unohtuu niin nopeasti, kun vain keskittyy tekemiseen. Mitä kaikkea hyvää se toisi mukanaan, jos voisikin olla joskus tallilla puhtaasti läsnä ja tasapainoisena omassa kehossaan ja mielessään?

Ja miten joku niin yksinkertaiselta kuulostava asia, voi olla toteutettavana joskus niin vaikeaa? Ja miten se unohtuu niin helposti. Ei ole hevosen tehtävä huolehtia sinun hyvinvoinnistasi ja stressittömydestäsi, se on sinun omalla vastuullasi.

4 kommenttia:

  1. Tässä on itse joutunut viime viikkoina laittamaan kaikki asiat uuteen järjestykseen, kun polvileikkauksen seurauksena olen lähes täysin liikuntakyvyttömänä. En pääse tallille, koska en voi/saa ajaa autoa ja ikävä sinne on hevosteni luokse kova. Eniten huonoa omaatuntoa kärsin hevoseni liikuttamattomuudesta :( Mutta jotenkin sitä osaa arvostaa enemmän niitä pieniä hetkiä, mitä saa olla hevostensa kanssa, kun joku sinne niitä katsomaan vie. Ja kiitollinen pitää olla kaikkia ystäviä ja sukulaisia kohtaan, ketkä ovat minua tässä tilanteessa auttaneet.
    Tiedän tämän jälkeen suhtautuvani moneen asiaan hieman erilaisella tavalla ja toivottavasti osaan arvostaa ihan pelkkää kävelykykyä toisella tavalla, kunhan tästä pahimmasta vaiheesta selvitään. Ehkä sitä ei enää turhaudu mistään epäonnistuneista ratsastustehtävistä, kun nyt tällä hetkellä sydän pakahtuu vaan onnesta, kun pääsee omia rakkaita hevosiaan edes koskemaan. Ratsastuksellisista tavoitteista tulee todellakin toisarvoisia. Kiitollinen olen kunhan tästä vielä jossain vaiheessa pääsen hevoseni selkään kuntoutumaan. Vuosi sitten minä kuntoutin sitä jalkavamman vuoksi ja kohta taitaa olla niin, että hevoseni kuntouttaa minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tuskasi tuon jalan kanssa, toivottavasti se paranee nopeasti ja sillä tavalla kuin on suunniteltu!
      Tuo on kyllä totta, että nuo haastavat tilanteet laittavat prioriteetit uusiksi ja joitain asioita osaa arvostaa aivan uudella tavalla.

      Se hevosissa onkin hienoa, joskus sinä kuntoutat niitä ja välille ne sinua. Ongelmia ilmaantuu yleensä silloin, jos vain toinen noista toteutuu koko ajan ja toinen ei lainkaan.

      Uskon, että tuo sinun taukosi tuo sinulle ihan uutta lähestymistapaa ja syventää vielä suhdetta hevoseenkin, kun asioita joutuu katsomaan ja kokemaan eri tavalla.

      Poista
  2. Tätä minäkin olen miettinyt paljon. Ja olenkin ottanut nyt ihan erilaisen fiiliksen tallilla ollessa. Siellä ollessa en mieti kiirettä tai sitä, mitä pitäisi tehdä, vaan nautin hevoseni seurasta. Tein tämän asennemuutoksen viime viikolla, ja hevosen olemus seurassani muuttui välittömästi. Se on nykyään mielelläni kanssani ja lähtee iloisena töihin. Liian vähän tulee kiinnitettyä huomiota omaan itseensä tallilla, kun yleensä tulee tarkkailtua sitä hevosta niin tarkkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että olet alkanut tiedostaa asiaa! :)

      Stressi, kiire ja alati puhuva mieli ovat kyllä vaikeita; vaikka olisit tallilla rento, etkä mieti niitä asioita, niin silti ne saattavat kehosi ja energiasi kautta mennä hevoseen, jolle ne kertovat omaa kieltään. Joskus voi olla haasteellista ymmärtää, että omasta hyvinvoinnista olisi hyvä pitää huolta muuallakin kuin tallilla, jolloin voimme kokonaisvaltaisesti paremmin ja pystymme myös puhtaasti olemaan läsnä hevosen kanssa, niin mielen kuin kehonkin tasolla.

      Mahtavaa ja oivaltavan ihanaa on, kun huomaa juuri tuon muutoksen hevosesta, joka oikeasti on lähtöisin sinusta! :)

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)