keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Inhimillisyydestä

Täysin aiheeseen liittymätön kuva
Inhimillisyys, mikä ihana sana, joka koskettaa kaikkia ihmisiä. Tuntuu, että siitä on kuitenkin ominaisuutena tullut asia, jolle on helppo nauraa. Inhimillistäminen ja inhimillisyys on hyvä pitää toisistaan erossa tässä kontekstissa.

Elämme suorittavassa maailmassa, maailmassa, jossa arvostetaan kovia arvoja;mm. tehokkuutta, rationaalisuutta, loogisuutta, tunteettomuutta. Sitä, että asiat voidaan hoitaa asioina unohtaen ihmiset ja yksilöt. Tällaista ajattelumaailmaa syötetään meille jatkuvasti; suurin osa tv-viihteestä keskittyy nykyään siihen, että voimme nauraa muiden ihmisten typeryydelle, ilmeisesti siitä tulee joillekin parempi ja fiksumpi olo.
Olet tyhmä ja naurunalainen, jos olet hieman erilainen, ajattelet massasta poikkeavalla tavalla, olet kiltti muille ja niin edelleen.

Samaan aikaan, kun saamme viestiä siitä minkälainen ihminen täällä menestyy ja minkälainen kannattaa olla ja jota kohti pyrimme, "koska niin kuuluu tehdä", olemme enemmän hukassa kuin koskaan ennen. Pahoinvointi lisääntyy, turhautuminen lisääntyy, kiukku, viha ja katkeruus ovat monille tuttuja tunteita. Ja vaikka koko ajan pyrimme sinne minne luulemme, että meidän kuuluu mennä ja mistä se kuuluisa onni löytyy, niin koko ajan tuntuu tyhjemmältä. Mikään ei tunnu miltään.
Se inhimillisyys, joka meissä on kaikissa, on niin syvälle piilotettu, että se pitää joskus kaivaa esiin.

Miten tämä kaikki liittyy sitten hevosiin?
Hevoset vievät meitä kohti inhimillisyyttä, ne tuovat päivittäin ihmisiä takaisin tähän hetkeen. Ne tuovat läsnäoloa ja rentoutta ja ne saavat ajatuksemme pois päivittäisestä oravanpyörästä, jossa olemme. Moni ihminen on hevosten lähellä enemmän oma itsensä ja lähempänä itseään kuin missään muualla. Oletteko koskaan miettineet miksi näin?

Ja se mikä minua tässä hämmentää ja ihmetyttää on se, että niin monessa paikassa, sekä isommat että pienemmät nimet naureskelevat niille ihmisille, jotka haluavat hevosharrastuksessaan pitää kiinni inhimillisyydestä, ehkä siitä viimeisestä mitä enää tuntuu olevan jäljellä.
Somessa huudatetaan päivästä toiseen sitä miten inhimillisyys harrastuksen parissa pilaa kaiken ja mistään ei tule mitään.

Et saisi tuntea ja kokea mitään, ellei se pidä sisällään sitä, että haluat tavoitella sitä suurinta kruunua, kunniaa ja mainetta tai vähintäänkin olla somesankari, jota kaikki ihailevat, koska olet vaan niin tehokas ja taitava, muista viis.
Jos sinulla ei ole isoja tavoitteita, jos et harrasta hiki hatussa ja sormet ruvella kaikki on turhaa ja ihan naurettavaa. Sinulle voi nauraa, jos et ymmärrä, että täytyy vain tehdä ja olla niin kuin joku joskus on keksinyt, vaikka se tuntuisi sinusta väärältä.

Jokainen harrastaa ja tekee omalla tavallaan ja mielestäni voisimme antaa jokaiselle mahdollisuuden olla ja elää haluamallaan tavalla. On vaikea tuomita muiden tekemisiä, kun et tiedä heistä mitään. On vaikea sanoa muille, että sinun tiesi on oikea, kun et tiedä missä kohden omaansa muut ovat ja minne sinä itse olet menossa.

Teille, jotka haluatte asettaa tavoitteita ja tähdätä taivaisiin: Tehkää se! Ilolla, varmuudella ja päättäväisyydellä. Kiitollisena siitä, että olette löytäneet lajin, joka motivoi kehittymään aina vaan pidemmälle.
Teille, jotka haluatte enemmän olla ja hengailla: Tehkää se! Ilolla, onnella ja varmuudella siitä, että se on juuri teille oikea valinta. Kiitollisena siitä, että olette löytäneet lajin, joka motivoi ja tuo erilaista sisältöä  ja pehmeyttä elämään.
Teille, jotka olette jotain mustan ja valkoisen välissä: Tehkää se!
Mikä on sen ihanampaa, kuin sekoittaa omaa ja muiden pakkaa ajoittain, kääntää takkia aina joskus, jos huomaa olleensa aikaisemmin väärässä paikassa ja kääntää sitä taas kohta uudelleen, kun oppii jotain uutta. Nauttia ja iloita siitä, että on löytänyt lajin, joka tuo mukanaan koko tunteiden laajan kirjon. Olla kiitollinen siitä, että aina oppii jotain uutta.

Ja vielä pieni ohjeistus: anna kitkerä neuvo muille vasta sitten, kun olet itse täydellinen.

P.S Vielä olisi muutamalle kurssille tilaa kesän kalenterissa. Aiheina voi olla mm. kehotietoisuus, läsnäolo, hevosten käsittely jnejne. Räätälöidään juuri teille sopiva kokonaisuus! Lue lisää ja ota yhteyttä täällä!

4 kommenttia:

  1. Hei! Haluaisitko kirjoittaa joskus hevosen ruokintaa käsittelevät postauksen, onko sinulla jotakin ajatuksia, mielipiteitä aiheeseen liittyen?
    Mitä C syö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka,

      Kyllä se onnistuu, mutta en pidä itseäni minään ruokintaexperttinä, niin se tuskin tulee olemaan kovin kattava kirjoitus. :)
      Perusajatukseni on, että mahdollisimman luonnonmukainen.

      C syö tällä hetkellä heinää, kivennäistä ja yrttejä. Lisänä porkkanat tms.

      Poista
  2. mitä kivennäistä syö? t. toinen kiinnostunut anonyymi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivennäinen tulee tallin puolesta, olisiko black horsen kivennäinen, ei siis hiekkaa vaan murua.

      Poista

Palautelaatikkoon on aina asiaa :)